Hyppää pääsisältöön

Kirje isältä kertoi evakkoperheestä uuden edessä

Marjatta Hovi (Maija Junno) ja tyttärensä Ella (Milja Siljamäki) suojautuvat pommilta (2003).
Marjatta Hovi (Maija Junno) ja tyttärensä Ella (Milja Siljamäki) suojautuvat pommilta (2003). Kuva: Yle kuvapalvelu / Seppo Sarkkinen. Kirje isältä

Kolmiosaisen, vuonna 2003 valmistuneen draaman keskiössä on teräväkielinen Anni Suokas, joka joutuu kesällä 1944 sodan jaloista evakkoon neljän lapsensa, lehmän ja anopin kanssa. Vastaanotto uudella paikkakunnalla ei ole lämmin. Kiitetyn draaman ovat käsikirjoittaneet Eve ja Laila Hietamies ja sen on ohjannut Heidi Köngäs.

Yleisön toiveesta Kirje isältä julkaistiin kokonaisuudessaan Areenassa 9.11.2017 ja on siellä katsottavissa vuoden ajan.

Anni (Tarja Keinänen) saapuu uudelle paikkakunnalle junalla yhdessä perheensä ja muiden evakoiden kanssa. Jokaisella on oma raskas kohtalonsa, johon sota tuo kohtalokkaan lisänsä. Tämän saa kokea tyttärensä kanssa evakkoon joutunut Marjatta (Maija Junno) , jonka mies saapuu lomalle perheensä luokse.

Myöskään evakkoja majoittavat eivät ole säästyneet sodan kauhuilta. Suokkaan perhe majoitetaan Liikasille, joiden poika on haavoittunut sodassa. Haavoittumiseen liittyy kuitenkin suuri salaisuus.

Kaiken yllä leijuu pelko Suokkaan isän kuolemasta rintamalla. Epätietoisuus kasvaa koko ajan, milloin pappi tuo kirjeen Suokkaan perheelle? Sodankin keskellä on toivoa ja rakkautta. Sen saa lopulta kokea koko Suokkaan perhe.

Koura-palkitun draaman muissa rooleissa nähdään mm. Seela Sella, Mikko Kivinen, Kari Heiskanen, Oiva Lohtander, Liisamaija Laaksonen sekä Pekka Huotari.

Kirje isältä – tekijät ja näyttelijät

Ohjaus: Heidi Köngäs
Käsikirjoitus: Eve Hietamies, Laila Hietamies (myöh. Laila Hirvisaari)
Tuottaja: Anna-Maija Eräkangas
Kuvaussihteeri: Anita Kurvinen
Apulaisohjaajat: Anu Hukka, Hanna Asunta ja Jarkko Uosukainen
Kuvaus: Juha Leskelä, Niina Mattus
Äänitys: Heikki Häkkinen, Sami Auru, Tomi Dahlman
Valaistus: Esa Pohjolainen, Esko Viiitala, Juha-Pekka Leskinen
Leikkaus: Lena Hemming
Lavastus: Heikki Granström
Musiikki: Sakari Kukko
Pukusuunnittelu: Satu -Marja Nygren
Puvustajat: Elina Lario, Marja-Leena Sinkkonen ja Raili Rintala

Mirka Varjus (Tuulia Suokas)
Repekka Uotila (Liisa Suokas)
Seela Sella (Amalia-mummo)
Maija Junno (Marjatta Hovi)
Milla Siljamäki (Ella Hovi)
Timo Tuominen (Erkki Hovi)
Annaleena Sipilä (Saara Simanen)
Mikko Kivinen (Tuomari Åberg)
Kaija Pakarinen (Mailis Åberg)
Tiina Pirhonen (Elma Liikanen)
Pekka Huotari (Toivo Liikanen)
Mikko Pörhölä (Juhani Liikanen)
Paavo-Jussi Simonen (Kalle Liikanen)
Kari Heiskanen (Paroni Leopold)
Liisamaija Laaksonen (Ruut Karhunen)
Tuula Nyman (Raakel Karhunen)
Maarita Mäkelä (Leea Karhunen)
Oiva Lohtander (Uolevi Ranta)
Pekka Heikkinen (Alarik Tervala)
Aimo Räsänen (Aarne Suokas).

Valikoituja otteita draamasta

Lue lisää:

Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -paketti

Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan julkaistuissa elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Studio Julmahuvin Lasi vie syvempiin varjoihin

    KGB-veteraanin odysseia ydinsodan jälkeisessä Moskovasssa

    Illan elokuva Lasi on vauhdikas neuvostoliittolaisjännäri entisen KGB-agentin, Mihail Gulashnikovin, odysseiasta ydinsodan jälkeisessä Moskovassa.

  • Studio Julmahuvin moraalisesti arveluttava Hittikimara

    Mainos, jonka esittämisen Jeesuksen Ryhti ry halusi estää

    Missä olit, kun kuulit ensi kertaa tämän klassikon? Entä minkä vuoden listaykkösenä killui tämä lyömätön superhitti? Tilaa heti ja kodissasi soi Hittikimara: ikimuistettavimmat kappaleesi vuosien takaa.

  • Nakkipiirakkaa vai poron peräsuolta? – Testaa, oletko kokkina kuin Jaakko Kolmonen vai Makupalojen parivaljakko!

    Testaa, minkälainen kokki olet.

    Oletko tavallinen kotikokki vai etsitkö jatkuvasi uusia ruokalajeja ja tapoja laittaa ruokaa? Pidätkö ruoanlaitossa tärkeämpänä rentoa meininkiä vai onko terveellisyys kaiken A ja O? Valitse kysymyksistä itseäsi kuvaavin vaihtoehto ja näet, oletko kuin Makupalojen Timo ja Janne, peruskokki vai peräti Jaakko Kolmonen! Nappaa alta reseptit!

  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.