Hyppää pääsisältöön

Kirje isältä kertoi evakkoperheestä uuden edessä

Marjatta Hovi (Maija Junno) ja tyttärensä Ella (Milja Siljamäki) suojautuvat pommilta (2003).
Marjatta Hovi (Maija Junno) ja tyttärensä Ella (Milja Siljamäki) suojautuvat pommilta (2003). Kuva: Yle kuvapalvelu / Seppo Sarkkinen. Kirje isältä

Kolmiosaisen, vuonna 2003 valmistuneen draaman keskiössä on teräväkielinen Anni Suokas, joka joutuu kesällä 1944 sodan jaloista evakkoon neljän lapsensa, lehmän ja anopin kanssa. Vastaanotto uudella paikkakunnalla ei ole lämmin. Kiitetyn draaman ovat käsikirjoittaneet Eve ja Laila Hietamies ja sen on ohjannut Heidi Köngäs.

Yleisön toiveesta Kirje isältä julkaistiin kokonaisuudessaan Areenassa 9.11.2017 ja on siellä katsottavissa vuoden ajan.

Anni (Tarja Keinänen) saapuu uudelle paikkakunnalle junalla yhdessä perheensä ja muiden evakoiden kanssa. Jokaisella on oma raskas kohtalonsa, johon sota tuo kohtalokkaan lisänsä. Tämän saa kokea tyttärensä kanssa evakkoon joutunut Marjatta (Maija Junno) , jonka mies saapuu lomalle perheensä luokse.

Myöskään evakkoja majoittavat eivät ole säästyneet sodan kauhuilta. Suokkaan perhe majoitetaan Liikasille, joiden poika on haavoittunut sodassa. Haavoittumiseen liittyy kuitenkin suuri salaisuus.

Kaiken yllä leijuu pelko Suokkaan isän kuolemasta rintamalla. Epätietoisuus kasvaa koko ajan, milloin pappi tuo kirjeen Suokkaan perheelle? Sodankin keskellä on toivoa ja rakkautta. Sen saa lopulta kokea koko Suokkaan perhe.

Koura-palkitun draaman muissa rooleissa nähdään mm. Seela Sella, Mikko Kivinen, Kari Heiskanen, Oiva Lohtander, Liisamaija Laaksonen sekä Pekka Huotari.

Kirje isältä – tekijät ja näyttelijät

Ohjaus: Heidi Köngäs
Käsikirjoitus: Eve Hietamies, Laila Hietamies (myöh. Laila Hirvisaari)
Tuottaja: Anna-Maija Eräkangas
Kuvaussihteeri: Anita Kurvinen
Apulaisohjaajat: Anu Hukka, Hanna Asunta ja Jarkko Uosukainen
Kuvaus: Juha Leskelä, Niina Mattus
Äänitys: Heikki Häkkinen, Sami Auru, Tomi Dahlman
Valaistus: Esa Pohjolainen, Esko Viiitala, Juha-Pekka Leskinen
Leikkaus: Lena Hemming
Lavastus: Heikki Granström
Musiikki: Sakari Kukko
Pukusuunnittelu: Satu -Marja Nygren
Puvustajat: Elina Lario, Marja-Leena Sinkkonen ja Raili Rintala

Mirka Varjus (Tuulia Suokas)
Repekka Uotila (Liisa Suokas)
Seela Sella (Amalia-mummo)
Maija Junno (Marjatta Hovi)
Milla Siljamäki (Ella Hovi)
Timo Tuominen (Erkki Hovi)
Annaleena Sipilä (Saara Simanen)
Mikko Kivinen (Tuomari Åberg)
Kaija Pakarinen (Mailis Åberg)
Tiina Pirhonen (Elma Liikanen)
Pekka Huotari (Toivo Liikanen)
Mikko Pörhölä (Juhani Liikanen)
Paavo-Jussi Simonen (Kalle Liikanen)
Kari Heiskanen (Paroni Leopold)
Liisamaija Laaksonen (Ruut Karhunen)
Tuula Nyman (Raakel Karhunen)
Maarita Mäkelä (Leea Karhunen)
Oiva Lohtander (Uolevi Ranta)
Pekka Heikkinen (Alarik Tervala)
Aimo Räsänen (Aarne Suokas).

Valikoituja otteita draamasta

Lue lisää:

Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -paketti

Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan julkaistuissa elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa.

Kommentit
  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto