Hyppää pääsisältöön

Hortto Kaalo: Kauan sitten

Suomen tunnetuimpiin mustalaismusiikin yhtyeisiin kuuluva Hortto Kaalo osallistui euroviisukarsintoihin tammikuussa 1977.

Tietolaatikko

Kauan sitten. Reino Markkula (säv.) Juha Vainio (san.) Jaakko Salo (sov.)

Reino Markkulan säveltämä laulu sijoittui karsinnassa toiseksi, kun voiton vei Aarno Ranisen säveltämä ja Monika Aspelundin esittämä Lapponia. Juha Vainion sanoittama laulu kertoo menneistä ajoista, jolloin ihmiset saivat olla kuten tahtoivat.

Euroviisukarsinnassa Hortto Kaalosta olivat mukana tangokuningas Amadeus Lundbergin isä Taisto Lundberg, Ellen Hagert, Marko Putkonen ja Feija Åkerlund. Seuraavana vuonna yhtye oli mukana Syksyn sävel -kilpailussa Anneli Sarin vahvistamana.

1970-luku oli levytysten osalta yhtyeen kulta-aikaa. Lundberg, Putkonen ja Åkerlund aloittivat yhtyeen tunnetuksi tekemisen ilmoittautumalla Jaakko Salolle levy-yhtiöön.

Salo oli ehdottanut yhtyeelle nimeksi Taisto, Feija ja Marko, mutta kolmikko piti pintansa Hortto Kaalo eli tosi mustalaiset -nimestä. Debyyttisinglen nimi oli Miksi ovet ei aukene meille.

Suomea lähti siis edustamaan Lapponia, joka oli temaattisesti jatkoa tekijöidensä edellisen vuoden kilpailulaululleen Joiku. Euroviisujen loppukilpailuissa Lapponia sijoittui kymmenenneksi.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto