Hyppää pääsisältöön

Hortto Kaalo: Kauan sitten

Suomen tunnetuimpiin mustalaismusiikin yhtyeisiin kuuluva Hortto Kaalo osallistui euroviisukarsintoihin tammikuussa 1977.

Tietolaatikko

Kauan sitten. Reino Markkula (säv.) Juha Vainio (san.) Jaakko Salo (sov.)

Reino Markkulan säveltämä laulu sijoittui karsinnassa toiseksi, kun voiton vei Aarno Ranisen säveltämä ja Monika Aspelundin esittämä Lapponia. Juha Vainion sanoittama laulu kertoo menneistä ajoista, jolloin ihmiset saivat olla kuten tahtoivat.

Euroviisukarsinnassa Hortto Kaalosta olivat mukana tangokuningas Amadeus Lundbergin isä Taisto Lundberg, Ellen Hagert, Marko Putkonen ja Feija Åkerlund. Seuraavana vuonna yhtye oli mukana Syksyn sävel -kilpailussa Anneli Sarin vahvistamana.

1970-luku oli levytysten osalta yhtyeen kulta-aikaa. Lundberg, Putkonen ja Åkerlund aloittivat yhtyeen tunnetuksi tekemisen ilmoittautumalla Jaakko Salolle levy-yhtiöön.

Salo oli ehdottanut yhtyeelle nimeksi Taisto, Feija ja Marko, mutta kolmikko piti pintansa Hortto Kaalo eli tosi mustalaiset -nimestä. Debyyttisinglen nimi oli Miksi ovet ei aukene meille.

Suomea lähti siis edustamaan Lapponia, joka oli temaattisesti jatkoa tekijöidensä edellisen vuoden kilpailulaululleen Joiku. Euroviisujen loppukilpailuissa Lapponia sijoittui kymmenenneksi.

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto