Hyppää pääsisältöön

Aivoverenvuoto

Forssalainen Päivi Ruhanto sai alle 40-vuotiaana aivoverenvuodon. Punttisalireissu muuttui kolmen kuukauden sairauslomaksi, ja aivoleikkauksen jälkeen, pari vuotta myöhemmin, alkoi myös epilepsia. Hänen onnensa oli, että vuoto johtui synnynnäisestä verisuonten epämuodostumasta ja se oli suhteellisen pinnallinen. Pysähdys oli kuitenkin rankka.

- Olen luonteeltani suorittaja. Minulle piti ihan oikeasti tapahtua tällainen kovaa seinää päin juoksu, jotta ymmärsin selviäväni, Ruhanto sanoo.

Päivi Ruhantoa hoidettiin Tampereella. Hän on toipunut sairaudesta, jonka hoidot olivat hankalia ja monimuotoisia.

- Ne ovat haastavia erityisesti silloin, jos aivoverenvuoto on hankalammassa paikassa, kertoo neurokirurgian dosentti, osastonylilääkäri Seppo Juvela Turun yliopistollisen keskussairaalan TYKS:in Neurokirurgian yksiköstä.

Tuli äärettömän huono olo

Tapahtumat alkoivat aurinkoisena lauantaipäivänä syksyllä 2004.

- Muistan selkeästi, että olin tehnyt kauhean putken töitä. Päätäni särki, mutta heti sen lakattua läksin punttisalille. Minähän olen urheiluhullu, Päivi Ruhanto kuvailee.

YLE Akuutti- Salilla tuntui yhtäkkiä, että päässä naksahti. Rasahti ihan kunnolla. Tuli voimaton olo ja näkö alkoi lähteä. Minulle tuli äärettömän huono olo. Tajusin heti, että nyt tapahtui jotain pahaa. En yrittänyt tehdä harjoitusta loppuun niin kuin normaalisti tekisin, vaan läksin ajamaan kotiin. Ajaessa näkökenttä alkoi kaventua. Perillä jätin auton keskelle pihaa, konttasin sisälle ja soitin apua.

Ambulanssikyydillä Ruhanto pääsi ensin Forssaan, josta hänet siirrettiin Hämeenlinnan kautta Tampereen yliopistolliseen sairaalaan.

- En vielä hätääntynyt. Minusta tuntui, että olen hyvissä käsissä ja minut hoidetaan kuntoon.

Päivi Ruhanto leikattiin kahdesti.

- Minulta puuttuu elämästä siitä kohtaa muutama päivä. Se oli myös läheisille ihmisille maailman kovinta aikaa.

Aivoverenvuodon tyyppejä on useita

Ruhannolla aivoverenvuodon syynä oli harvinainen valtimo-laskimo epämuodostuma.

- Pienistä aivovaltimoista veri siirtyy suoraan pieniin aivolaskimoihin ilman niin kutsuttua hiussuoniverkostoa. Näissä valtimopaine siirtyy osittain laskimoiden puolelle ja pienet laskimot repeävät ja aiheuttavat verenvuotoja, Seppo Juvela selittää.

YLE Akuutti- Ruhannolta on leikkauksessa poistettu verihyytymä sekä tämän verenvuodon aiheuttama epämuodostuma kokonaisuudessaan. Se on kontrollikuvauksessa todettu hyvin poistetuksi. Hänellä ei ole riskiä saada uutta verenvuotoa enää tästä löydöksestä.

Aivovaltimoiden epämuodostumasta aiheutuva aivoverenvuoto on harvinainen. Siinä syynä on synnynnäiseksi katsottava verenvuotoon johtava epämuodostuva, joka ei kuitenkaan ole perinnöllinen. Näitä potilaita on Suomessa vuosittain viitisenkymmentä eli tämä verenvuoto on huomattavan harvinainen. Potilaiden keski-ikä on noin 30 vuotta eli he ovat huomattavasti nuorempia kuin muut aivoverenvuotopotilaat. Näitä potilaita hoidetaan leikkauksella, verisuonten kautta tehtävällä poikkeavan verisuonialueen sisäisellä liimauksella ja sululla sekä joskus myös täsmäsädehoidolla.

Usein syynä hoitamaton verenpaine

Yleisin aivoverenvuoto on niin sanottu primaari tai spontaani. Tämän itsesyntyisen aivoverenvuodon riski lisääntyy iän myötä. Valtaosa tällaisista potilaista on yli 60-vuotiaita. Suurin syy itsensyntyiseen aivoverenvuotoon on hoitamaton verenpainetauti. Myös alkoholin suurkulutus on haitaksi. Kolmas merkittävä syy on  verenohennushoito, jota käytetään sydämen rytmihäiriöihin. 

Noin 2000 suomalaista saa vuosittain spontaanin aivoverenvuodon. 30-40 prosenttia tapauksista johtaa kuolemaan.

- Jos potilaalla on käytössä verenohennuslääke, se merkittävästi lisää kuolleisuutta, Juvela kertoo.

- Näiden potilaiden ennuste kaiken kaikkiaan on ollut huono eikä ole vuosien saatossa parantunut. Ainoastaan pinnallisessa verenvuodossa leikkaushoidossa on merkitystä.

Spontaanissa aivoverenvuodossa on harvoin ennakko-oireita, mutta vuodon jälkeen potilaat pitää toimittaa välittömästi keskus- tai mieluummin yliopistosairaalaan. Jos vuoto kasvaa, vammojen määrä ja kuolleisuus lisääntyvät.

- Tällä hetkellä tutkitaan, voidaanko vuodon kasvua estää.

Tupakointi merkittävä riskitekijä

YLE AkuuttiKolmas aivoverenvuodon muoto, jota neurokirurgit usein hoitavat, on niin kutsuttu aivoaneurysma. Siinä vuodon syy on aivovaltimoon syntynyt pullistuma, joka alkaa vuotaa. Näitä potilaita on Suomessa vuosittain noin 850. Heistä 500 selviää hengissä ja 350 menehtyy.

- Suurin syy kuolleisuuteen on vaikea vuoto heti alkuhetkellä tai varhaisvaiheen uusintahetkellä. Noin 15 prosenttia potilaista on sellaisia, jotka eivät selviä edes sairaalahoitoon. Kokonaiskuolleisuus on noin 40 prosenttia, Seppo Juvela toteaa.

- Tämän verenvuodon tunnetuimmat riskitekijät ovat tupakointi, naissukupuoli ja ikä. Tupakoinnin on arvioitu aiheuttavan noin puolet aivoaneyrysmaverenvuodoista. Tämä on havaittu kaikkialla maailmassa tehdyissä epidemiologisissa tutkimuksissa. Toinen merkittävä syy on verenpainetauti.

- Aivoaneurysmasta hengissä selvinneistä merkittävälle osalle jää neurologisia puutosoireita. Toisaalta moni pystyy palaamaan entiseen työhönsä ja omaan aikaisempaan elämänpiiriinsä. Tämä johtuu siitä, että nämä potilaat ovat nuorempia. Varsinkin, jos aivokudoksessa ei ole tapahtunut vaurioita verenvuodosta johtuen, mahdollisuus toipua on aika hyvä.

Aivoaneurysmaverenvuodosta voi ennakko-oireena olla niin sanottuja varoitusvuotoja.

- Potilaalla on saattanut muutama päivä tai viikko aikaisemmin olla äkillinen päänsärky, jollaista aiemmin ei ole ollut. Kun aneurysma vuotaa kunnolla, oireina on äkillinen räjähtävä päänsärky, kova oksentelu ja kolmanneksella potilaista myös tajuttomuus.

Aneurysma, joka on vuotanut verta, voidaan täyttää suonen sisäisesti.

- Nivusvaltimosta ohjataan ohut johdinkatetri, joka viedään röntgenohjauksessa aivovaltimon aneurysman suulle. Putken kautta uitetaan ohut platinalanka aneurysmaa täyttämään. Tämä estää suhteellisen tehokkaasti uusintaverenvuodon.

Aivoverenvuodosta toipumisen jälkeen ensisijaista on hoitaa verenpaine kuntoon ja lopettaa tupakointi.

- Lopettamalla tupakointi vähennetään riskiä viides- tai jopa kymmenesosaan siitä, mikä se on tupakoivalla.

Seulontoihin ei ole syytä ryhtyä

Aivoaneurysma eli valtimonpullistuma kehittyy noin 2-5 prosentille suomalaisista, mutta vain pieni osa näistä vuotaa. Kuvantamismenetelmät antavat mahdollisuuksia seulontatutkimuksiin esimerkiksi yksityisillä lääkäriasemilla.

- Seulontatutkimukseen rutiinisti ei ole mitään aihetta, Seppo Juvela painottaa.

YLE Akuutti- Seulonta sinänsä ei tuo ratkaisua. Jos todetaan pieni aneurysma vaikeassa paikassa, johon liittyy hoitoriskit ja aneurysma jätetään siksi hoitamatta, potilas saattaa neurotisoitua loppuiäkseen ja pelätä kaikenlaisia rasittavia tilanteita, mahdollista vuotoa ja äkkikuolemaa.

Seulonta on aiheellinen ainoastaan, jos kahdella lähisukulaisella, kuten vanhemmilla tai omilla sisaruksilla on todettu kaksi lukinkalvon alaista aivoverenvuotoa.

Palautuminen alkoi hitaasti

Päivi Ruhannolla toipuminen alkoi pikku hiljaa leikkauksen jälkeen.

- En ollut oma itseni. En heti tunnistanut itseäni peilistä ja olin kauhean väsynyt. Pystyin olemaan hereillä tosi vähän aikaa.

Suuresta väsymyksestä huolimatta oma päättäväinen ja sisukas luonne kuitenkin puski esiin.

YLE Akuutti- Ilmeisesti minulla luonne oli sitten omaa Päiviä. Muistan vihaisena soittaneeni sisarelleni Sarille, että nyt minulla on jotain vikaa päässäni, sillä en osaa täyttää tätä ristisanatehtävää. Itkin ja sisko lohdutti, että et sinä niitä ristisanoja ole ennenkään osannut täyttää, Päivi Ruhanto nauraa jälkikäteen.

- Kotiin päästyäni aloitin siitä, että pistin ulkovaatteet päälle, menin pihalle ja kiersin talon. Se oli päivän rytmi: aamulla ylös, ruokaa, lepoa ja ulos. Olin kuin pikkuvauva. Nukuin monta tuntia päivässä. Olin yksin kotona, mutta valvonnassa minulle soitettiin usein.

- Kolmen kuukauden sairausloma päättyi perusteelliseen lääkärintarkastukseen. Siinä tarkistettiin, että näen ja fysiikka toimii. Tehtiin myös psykologisia testejä. Sain myös ajoluvan ja pääsin takaisin töihin.

Henkisesti kova urakka

- Pelkään hirveästi olla sairas. Pelästyn aina, kun joku läheinen on sairas tai itse sairastun. Minulla ei ollut minkäänlaista käsitystä siitä, että näin voi käydä. Pidin itseäni ehkä kuolemattomana. Kun kuulin, että minut leikataan, olin peloissani. Mietin, palaudunko entiseksi ja pitääkö minun jäädä osa-aikatyöhön tai -eläkkeelle.

- Sitten vain päätin näyttää itselleni ja kaikille, että täältä pesee! Ystävät ja ihmiset olivat tärkeitä. Oli ihan elintärkeää, että puhuin tästä asiasta. Minulla oli sellainen avoin tiedotuskampanja koko ajan. Olen kilpailuhenkinen luonteeltani. Sitä tarvittiin, kun päätin parantua. Siitä oli apua, että en antanut ihan heti periksi.

- Olen ehkä hieman rauhoittunut. Minulle ei ole tullut mitään sädekehää pään ympärille, mutta jotenkin asioita on nykyään helpompi kestää. En hermostu niin kauheasti pienistä vastoinkäymisistä.

Leikkauksen jälkeen Päivi Ruhanto sairastui myös epilepsiaan. Tästä oli varoitettu jo Tampereella leikkauksen yhteydessä.

- Se on kuitenkin selätetty lääkityksellä eli ajan autoa, juon alkoholia, harrastan liikuntaa ja olen ihan normaali ihminen.

Asiantuntija: SEPPO JUVELA, neurologian dosentti, osastonylilääkäri, TYKS Neurokirurgian yksikkö

Toimittaja: SINI SILVÀN

Lisätty asiasanat ja mobiiliyhteenveto 5.4.2016