Hyppää pääsisältöön

Evakko Eeli Aalto palasi Wiipuriinsa puolen vuosisadan päästä

Talvisodan aikana evakkoon joutunut Eeli Aalto palasi Viipuriin vuonna 1991, ja hänen lapsuutensa muistikuvat muuttuivat nostalgiseksi dokumenttielokuvaksi.

Tuottaja Jarmo Jääskeläinen lähetti Eeli Aallon Viipuriin heti Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Edellisestä vierailusta oli kulunut 50 vuotta: välirauhan aikana kymmenvuotias poika kävi äidin kanssa katsomassa kodin raunioita.

Ensikohtaaminen puolen vuosisadan jälkeen muistutti painajaisuneen vaipumista, Aalto kertoo. Vanha kaupunki oli jätetty silleen. Pommitusten jäljet olivat sammaloituneet. "Tunsin itseni vieraaksi, mutta sellaisilta vaikuttivat venäläiset asujaimetkin."

Viipuri heräsi kuitenkin henkiin lapsuuden muistojen kautta. "En ollut osannut kaivata sitä kuten vanhempani, mutta äkkiä huomasin muistavani siitä hämmästyttävän paljon asioita. Kuljin kuin unessa pitkin ja poikin vanhan kaupungin katuja."

"Minulle kävi kuten sanotaan käyvän hukkuvalle; lapsuuteni muistikuvat ja kaikki mitä olin elänyt, kuullut tai lukenut alkoi muuttua filmiksi. Käsikirjoitusta tehdessäni pyrin tarkistamaan voivatko ne pitää paikkansa. Olivatko Alvar Aallon kolmijalkaiset jakkarat jo silloin olemassa, kuten kirjastokäynneiltäni muistin?"

"Enkä tietenkään voinut aavistaa, kuinka suurten historiallisten tapahtumien polttopisteessä olin koulutietäni kulkenut. Ei niin kauan sitten oli eräässä talossa asunut Lenin. Maailman johtajat tarkastelivat Suomen Karjalaa ja Viipuria suurennuslasin läpi. Kenelle se tulisi kuulumaan?"

"Viipuri muuttui elokuvassani myytiksi. Sitä ei enää oikeasti ollut olemassa."

Teksti: Jukka Lindfors & Eeli Aalto

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto