Hyppää pääsisältöön

Evakko Eeli Aalto palasi Wiipuriinsa puolen vuosisadan päästä

Talvisodan aikana evakkoon joutunut Eeli Aalto palasi Viipuriin vuonna 1991, ja hänen lapsuutensa muistikuvat muuttuivat nostalgiseksi dokumenttielokuvaksi.

Tuottaja Jarmo Jääskeläinen lähetti Eeli Aallon Viipuriin heti Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Edellisestä vierailusta oli kulunut 50 vuotta: välirauhan aikana kymmenvuotias poika kävi äidin kanssa katsomassa kodin raunioita.

Ensikohtaaminen puolen vuosisadan jälkeen muistutti painajaisuneen vaipumista, Aalto kertoo. Vanha kaupunki oli jätetty silleen. Pommitusten jäljet olivat sammaloituneet. "Tunsin itseni vieraaksi, mutta sellaisilta vaikuttivat venäläiset asujaimetkin."

Viipuri heräsi kuitenkin henkiin lapsuuden muistojen kautta. "En ollut osannut kaivata sitä kuten vanhempani, mutta äkkiä huomasin muistavani siitä hämmästyttävän paljon asioita. Kuljin kuin unessa pitkin ja poikin vanhan kaupungin katuja."

"Minulle kävi kuten sanotaan käyvän hukkuvalle; lapsuuteni muistikuvat ja kaikki mitä olin elänyt, kuullut tai lukenut alkoi muuttua filmiksi. Käsikirjoitusta tehdessäni pyrin tarkistamaan voivatko ne pitää paikkansa. Olivatko Alvar Aallon kolmijalkaiset jakkarat jo silloin olemassa, kuten kirjastokäynneiltäni muistin?"

"Enkä tietenkään voinut aavistaa, kuinka suurten historiallisten tapahtumien polttopisteessä olin koulutietäni kulkenut. Ei niin kauan sitten oli eräässä talossa asunut Lenin. Maailman johtajat tarkastelivat Suomen Karjalaa ja Viipuria suurennuslasin läpi. Kenelle se tulisi kuulumaan?"

"Viipuri muuttui elokuvassani myytiksi. Sitä ei enää oikeasti ollut olemassa."

Teksti: Jukka Lindfors & Eeli Aalto

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto