Hyppää pääsisältöön

Sodan alla

Autosta jaetaan tarvikkeita sotilaille Kannaksella.
Autosta jaetaan tarvikkeita sotilaille Kannaksella. SA-kuva. Autosta jaetaan tarvikkeita sotilaille Kannaksella. Kuva: SA kuva sotilaat,talvisota

Suurpoliittinen ilmapiiri on kireä syksyllä 1939, mutta Suomessa ei jääty toimettomana odottamaan sotaa. Neuvostoliitto esitti Suomelle tiukkoja aluevaatimuksia. Olisiko sota kenties ollut vältettävissä?

 Lataa mp3-tiedostona

Radiossa kehotettiin pakkoevakuointiin

Suomen kenttäarmeija kutsuttiin ylimääräisiin harjoituksiin ja valtaosa suojajoukoista keskitettiin Karjalan kannakselle ja itärajalle. Evakkoon lähti 50.000 vapaaehtoista ja  Kannakselta kaikki siviilit aivan rajan pinnasta. Myös suurimmista kaupungeista lähti joukottain ihmisiä maaseudulle.

Olavi Eronen Kuolemanjärveltä, Aron Livson Viipurista, Salme Suhonen Kotkasta kertovat epävarmuuden ajoista, pelastusharjoituksista ja armeijan harjoituksista.

Kesällä 1939 Karjalan kannaksella oli tuhansia vapaaehtoisia rakentamassa linnoitusta puolustuksen vahvistamiseksi. Maanpuolutushenki oli korkealla.

Lännestä apua?

Kansainvälisessä kiristyneessä ilmapiirissä Suomi oli etsiskellyt liittolaisia jo pitkään ja katse oli kääntynyt Ruotsiin.

Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinander kertoo, että suomalaisten tavoitteena oli ollut saada Ahvenanmaan yhteislinnoittamisen avulla kytkettyä Ruotsi sotilaallisesti Suomeen. Kun tämä hanke kariutui toukokuussa 1939, Suomi oli käytännössä yksin.

Ruotsin pääministeri Albin Hansson sanoi yksiselitteisesti, että Suomi ei voinut luottaa siihen, että Ruotsi tulisi apuun.  Sotilaallisesti Ruotsi ei auttanutkaan Suomea, mutta aivan yksin Ruotsi ei jättänyt Suomea.

Toinen maailmansota alkaa

Saksa hyökkäsi Puolaan 1.9.1939. Kaksi päivää myöhemmin Ranska ja Iso-Britannia julistivat sodan Saksalle ja toinen maailmansota alkoi.  Neuvostoliitto oli tehnyt elokuussa 1939 hyökkäämättömyyssopimuksen Hitlerin kanssa.

Salaisessa lisäpöytäkirjassa mainittiin, että Neuvostoliitto ja Saksa jakavat Itä-Euroopan kahteen intressivyöhykkeeseen. Puola jaettiin Neuvostoliiton ja Saksan kesken ja Baltian maat, Suomi mukaan lukien, oli Neuvostoliiton intressipiiriä.

Suunnitelmia Suomen suhteen

Professori Meinanderin mielestä Neuvostoliiton tavoite oli tavalla tai toisella liittää Suomi neuvostosysteemiin turvallisuuspoliittisista syistä.

Heti toisen maailmansodan alkamisen jälkeen Suomi julistautui puolueettomaksi kaikkiin sotaa käyviin maihin nähden. Suomen maantieteellinen asema oli kuitenkin hyvin hankala. Suomalainen puoluettomuus ei vakuuttanut Neuvostoliittoa, vaan siellä pelättiin, että Saksa tai joku valtio käyttäisi Suomen aluetta hyökkäykseen Leningradia vastaan.

Jo vuonna 1938 Neuvostoliiton toinen lähetystösihteeri Jartsev oli käynyt Suomen ulkoministerin kanssa neuvotteluja sotilaallisesta yhteistyöstä. Maaliskuussa 1939 Neuvostoliitto ilmoitti, että Suomen ja Ruotsin suunnitteleman Ahvenmaan linnoituksen vastineeksi Suomen olisi vuokrattava Neuvostoliitolle Suomenlahden ulkosaaret 30 vuodeksi. Myöhemmin saarten vastineeksi tarjottiin aluetta Itä-Karjalasta - Repolasta ja Porajärveltä.

Olisiko myönnytyksillä vältetty sota?

Kansallisarkiston tutkija Kauko Rumpunen kertoo, että rauhanneuvottelujen toivottiin ehkäisevän kriisiä. Puolustusneuvoston puheenjohtajana toiminut Mannerheim ja Tukholman silloinen lähettiläs JK Paasikivi olisivat ostaneet rauhan myönnytyksillä, mutta neuvotteluohjeet olivat tiukat.

Huhtikuussa 1939 neuvottelut katkesivat, mutta lokakuussa 1939 Neuvostoliitto kutsui Suomen edustajat uudelleen Moskovaan neuvottelemaan konkreettisista kysymyksistä. Tällä kertaa vaatimukset olivat kovemmat. Suomen tulisi luovuttaa alueita rajan pinnasta Karjalankannakselta ja Petsamosta. Lisäksi Hanko ja Lappohjan alue oli vuokrattava Neuvostoliitolle 30 vuodeksi.

Helsingin yliopiston emeritusprofessori Matti Klinge kertoo neuvottelutilanteesta ja Venäjän lisäaluevaatimuksista. Lopulta Suomi myöntyi ja luovutti Neuvostoliitolle vain Leningradia lähinnä olevat alueet kuten Kuokkalan mutkan ja Terijoen.

Professori Meinander kertoo, että kansalaisten mielipide oli hyvin jyrkästi alueluovutuksia vastaan, mutta neuvottelutilanteen vaikeutena oli se, että Neuvostoliitto oli diktatuuri, jossa asioista ei neuvoteltu. Stalin määräsi miten tehtiin.

Evakuoitujen karjalaisten omaisuutta odottamassa siirtoa. SA-kuva.

Evakuoitujen karjalaisten omaisuutta odottamassa siirtoa. SA-kuva.Evakuoitujen karjalaisten omaisuutta odottamassa siirtoa. SA-kuva.
Karjalan kannaksen linnoitustyöt ennen talvisodan syttymistä. Sotilaat kuljettavat estelohkaretta hevosella. SA-kuva.

Karjalan kannaksen linnoitustyöt ennen talvisodan syttymistä. Sotilaat kuljettavat estelohkaretta hevosella. SA-kuva.Karjalan kannaksen linnoitustyöt ennen talvisodan syttymistä. Sotilaat kuljettavat estelohkaretta hevosella. SA-kuva.
Karjalankannaksen linnoitustyöt ennen talvisodan syttymistä. Kivistä rakennettu panssarivaunueste. SA-kuva.

Karjalankannaksen linnoitustyöt ennen talvisodan syttymistä. Kivistä rakennettu panssarivaunueste. SA-kuva.Karjalankannaksen linnoitustyöt ennen talvisodan syttymistä. Kivistä rakennettu panssarivaunueste. SA-kuva.
Lapsia lähetetään evakkoon junalla Viipurin rautatieasemalta. Kuva: Eino Nurmi/YLE.

Lapsia lähetetään evakkoon junalla Viipurin rautatieasemalta. Kuva: Eino Nurmi/YLELapsia lähetetään evakkoon junalla Viipurin rautatieasemalta. Kuva: Eino Nurmi/YLE.

Perustuu ohjelmaan: Suomi talvisodassa Haastateltavat: Henrik Meinander, Matti Klinge, Kauko Rumpunen, Olavi Eronen ja Salme Sulonen Toimittaja: Seppo Heikkinen Vuosi: 2009

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Työelämä

    Yhdeksän kysymystä ja vastausta työtodistuksista.

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?