Hyppää pääsisältöön

Sodan syttyminen ja torjuntataistelut

Helsingin poliisilaitoksen ikkunoita suojataan hiekkasäkeillä.
Helsingin poliisilaitoksen ikkunoita suojataan hiekkasäkeillä. SA-kuva. Helsingin poliisilaitoksen ikkunoita suojataan hiekkasäkeillä. Kuva: SA kuva Helsingin poliisilaitos,Helsinki,talvisota

Sodan alkaminen yllätti ja ja toisaalta ei. Kansaa oli valmisteltu jo pitkään. Alueluovutuksiin suostumaton hallitus vaihdettiin pikaisesti. Yllätys oli se, että Neuvostoliitto hyökkäsi ilman sodanjulistusta.

 Lataa mp3-tiedostona

Sodan puhkeaminen oli shokki

Neuvostoliiton tietotoimisto TASS uutisoi sodan alkua näin: Leningradin sotilasesikuntapiiri ilmoittaa, että  26.11 klo 15.45 yhtäkkiä avattiin Suomen alueelta  tykkituli Neuvostoliiton joukkoja vastaan, jotka olivat kilometrin päässä Mainilasta luoteeseen.

Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinander sanoo, että Suomi ei aloittanut sotaa. Päinvastoin kansallista kiihkoa haluttiin hillitä.

Sotahistorioitsija, evp Ari Raunio sanoo, että yleisesikunnassa ei ollut täyttä miehitystä, vaan ilmoituksen neuvostojoukkojen hyökkäyksestä otti vastaan päivystävä upseeri. Puna-armeijan tykistö avasi tulen 30.11. Karjalan kannaksella ja ylitti rajan yli.

Ensimmäisenä päivinä Neuvostoliiton ilmavoimat pommitti Suomessa 16 paikkakuntaa, mm. Helsinkiä kahdesti. Maire Rimmi  ja Olari Eronen kertovat siitä, kun sota syttyi.

Suomi toimi nopeasti

Vaikka Neuvostoliiton hyökkäys tulikin yllätyksenä, Suomi reagoi välittömästi. Tasavallan presidentti Kyösti Kallio nimitti sodan ensimmäisenä päivänä Mannerheimin puolustusvoimien ylipäälliköksi. Silloinen valtiovarainministeri Väinö Tanner esitti, että oli välttämätöntä vaihtaa hallitusta.

Hallituksen ripeästä vaihdosta kertoo Kansallisarkiston tutkija Kauko Rumpunen. Presidentti Kyösti Kallio kertoo radio-ohjelmassa sodan puhkeamisesta ja rajojen puolustuksen vaatimista uhreista.

Torjuntataistelua ja taktiikkaa

Mannerheim-linja oli 130 kilometrin pituinen päälinja, joka ulottui Suomenlahdelta Laatokalle. Sodan syttyessä se oli vielä keskeneräinen, sillä betonilaitteita oli liian vähän ja panssariesteet eivät olleet yhtenäisiä.

Suomalaiset olivat ryhmittäneet rajan ja Mannerheim-linjan väliin suojajoukkoja, jotka koostuivat pääasissa asevelvollisista ja ammattiupseereista. Heidän varustustasonsa oli keskimääräistä parempi ja sotataidot vielä tuoreessa muistissa. Sodan ensimmäisinä päivinä suomalaiset perääntyivät ja polttivat mennessään omia talojaan suoja-alueelta.

Ylipäällikkö Mannerheim ei ollut tyytyväinen sodan ensimmäisten päivien vetäytymiseen ja moitti ankarasti Kannaksen armeijan komentajaa, kenraaliluutnantti Östermania liiasta passiivisuudesta. Joulukuun 4.päivä puna-armeijan joukot saapuivat jo Mannerheim-linjalle suomalaisten pääpuolustusasemaan ja varsinaiset torjuntataistelut alkoivat.

Sotahistorioitsija, evp Ari Raunio kertoo suomalaisten vahvuuksista ja kyvystä taistella panssarivaunuja vastaan, jotka olivat murtautuneet suomalaisten selustaan. Pimeän aikana selustaan tunkeutuneiden vaunuja tuhottiin.

Ensimmäisen merkittävän torjuntavoiton suomalaiset saavuttivat Laatokan pohjoispuolella Tolvajärvellä joulukuun 2. tai 3. viikolla. Sen avulla estettiin mm. puna-armeijan isku Laatokan Karjalassa taistelleiden suomalaisten selustaan.

Talvihistorian merkittävän voitto lienee eversti Siilasvuon joukkojen taistelu Raatteentiellä.

Puna-armeijan epäonnistuminen Suomen valtaamisessa johti Neuvostoliitossa tilanteen perinpohjaiseen uudelleenarviointiin vuodenvaihteessa 1939-40. Taistelutoiminta laantui kuukaudeksi, kunnes Suomea vastaan alettiin ryhmittää uusia joukkoja.

Sotilas hevoskuorman ohjaksissa ja evakuoituja karjalaisia. SA-kuva.

Sotilas hevoskuorman ohjaksissa ja evakuoituja karjalaisia. SA-kuva.Sotilas hevoskuorman ohjaksissa ja evakuoituja karjalaisia. SA-kuva.
Helsingin pommitus 30.11.1939. Teknillisen korkeakoulun rakennus on kärsinyt vaurioita pommituksessa. Kuva: YLE Kuvapalvelu.

Helsingin pommitus 30.11.1939. Teknillisen korkeakoulun rakennus on kärsinyt vaurioita pommituksessa. Kuva: YLE Kuvapalvelu.Helsingin pommitus 30.11.1939. Teknillisen korkeakoulun rakennus on kärsinyt vaurioita pommituksessa. Kuva: YLE Kuvapalvelu.
Carl Gustav Mannerheim ratsailla, oikealla. Taustalla kaksi ratsumiestä. Kuva: YLE.

Carl Gustav Mannerheim ratsailla, oikealla. Taustalla kaksi ratsumiestä. Kuva: YLE.Carl Gustav Mannerheim ratsailla, oikealla. Taustalla kaksi ratsumiestä. Kuva: YLE.

Perustuu ohjelmaan: Suomi talvisodassa Haastateltavat: Henrik Meinander, Ari Raunio, Kauko Rumpunen, Olavi Eronen ja Salme Sulonen Toimittaja: Seppo Heikkinen Vuosi: 2009

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Islamin vieraana

    6-osainen sarja islamista.

    6-osaisessa sarjassa professori Jaakko Hämeen-Anttila johdattaa kiehtovalle matkalle islamin maailmaan – sen historiaan, kulttuuriin, kuvataiteisiin, musiikkiin ja kirjallisuuteen sekä ihmisten jokapäiväiseen elämään. Ohjelmasarja on valmistunut v. 2003.

  • Buddhan jalanjäljillä

    Buddhalaisuus

    Buddhalaisuus ei ole kristinuskoon tai islamiin verrattavissa oleva uskonto, vaan pikemmin filosofia, joka opettaa tien korkeimman moraalisen, henkisen ja intellektuaalisen "valaistumisen" saavuttamiseen.