Jukka Lindfors
Yle
Nuorisotutkija Tommi Hoikkala kertoo hyppyrimäkien pystytyksestä, Eikan pumpusta ja lasten täysivaltaisuutta puolustaneesta Teiniliitosta.
Vielä 50-luvulla nuorisolle oli tarjolla varsin rajallista organisoitua ajanvietettä. Maatalous-Suomessa, jossa nuoret osallistuivat talon töihin, ei vapaa-ajan käsite vastannut nykyistä.
Nuoriso nykyaikaisessa mielessä syntyi koulun, populaarikulttuurin ja kaupallisten "teinimarkkinoiden" synnyn myötä.
Hoikkalan oma nuoruus 60-luvun Tapiolassa oli tyypillinen sekoitus seurakuntatoimintaa, teiniaktivismia, orastavaa yhteiskunnallista tiedostamista, maailmankirjallisuuden lukemista, bailausta ja skootterilla kruisailua.
1950- ja 60-luvuilla teini-iän pelättiin tuovan mukanaan ongelmia. Kontrollipolitiikka käytti kovia keinoja: nakkivarkaudesta saattoi saada ehdotonta vankeutta.
1960-luvulla nuoriso alkoi kuitenkin kapinoida näkyvästi niin hiuksia kasvattamalla kuin oikeuksiaan vaatimalla. Seuraavalla vuosikymmenellä radikalismi organisoitui poliittisten nuoriso- ja lapsijärjestöjen puitteisiin.
Järjestäytyminen nousi sellaisiin mittoihin, että "nykyään ei minkään puolueen järjestöpäällikkö voi nähdä niistä numeroista edes märkiä unia."
Vaikka politisoituminen meni lopulta "överiksi", Hoikkalaa ihastuttaa edelleen esimerkiksi Teiniliiton kouludemokratiakampanjan keskeinen idea: myös lapset ja nuoret ovat yhteiskunnan täysivaltaisia toimijoita - kansalaisia.
Teksti: Jukka Lindfors
