Sirpa Jegorow
Yle
Toteutuuko tasa-arvo Suomessa? Ketkä ovat huonoimmassa asemassa? Kansakunnan kalenterissa (2009) pohditaan eri näkökulmista tasa-arvoa ja sen toteutumista Suomessa.
Vuonna 1637 tuli voimaan laki, jonka mukaan Ruotsi-Suomessa irtolaisina tavatut romanit voitiin hirttää. Toimittaja Maria Friman pitää kuitenkin nyky-Suomea aika tasa-arvoisena maana. Vaikka hän ei ole joutunut kokemaan syrjintää. hän näkee pitää romanien asemaa huonona tasa-arvon näkökulmasta. Onko tasa-arvon kokemus siis henkilökohtaista vai koskettaako se yhtä kokonaista ryhmää?
Muusikko Pelle Miljoonan mielestä yhtä ryhmää ei voi nimetä kaikkein huono-osaisimmaksi tasa-arvon näkökulmasta. Hän ottaa esimerkiksi keski-ikäiset syrjäytyneet miehet, jotka ovat menettäneet ihmissuhteensa monenlaisista syistä.
Maria Friman pohtii myös kulttuurien välistä tasa-arvoa. Esimerkiksi sitä, pitäisikö ulkomaalaisten sopeutua Suomen kulttuuriin vai suomalaisten muuttaa omaansa. "Ei se ole tasa-arvoa, että ryhdymme muuttamaan kulttuuriamme sen mukaan, mitä muita kulttuureita Suomessa on", Friman huomauttaa.
Liisa Kauppinen, Kuurojen Liiton entinen toiminnanjohtaja pitää vammaisten naisten asemaa kaikkein huonoimpana Suomessa. Kauppisen mukaan hyvin heikossa asemassa olevia on muitakin, kuten asunnottamat ja psyykkistä hoitoa tarvitsevat lapset.
Kuvataiteilija Petri Hytönen vertaa tasa-arvon tilaa Suomessa vaikkapa arabimaihin, joissa hän on liikkunut paljon. "Siellä on hienoja juttuja ja sitten ihan hirveitä juttuja, joista ei ole tiennyt. Kontrastit on suuria, jos verrataan Suomeen", Hytönen sanoo ja jatkaa, "että Suomi on viimeinen lintukoto."
Teksti: Outi Heinonen & Sirpa Jegorow
