Hyppää pääsisältöön

Kansakunnan kalenteri: Syrjintä

Toteutuuko tasa-arvo Suomessa? Ketkä ovat huonoimmassa asemassa? Kansakunnan kalenterissa (2009) pohditaan eri näkökulmista tasa-arvoa ja sen toteutumista Suomessa.

Vuonna 1637 tuli voimaan laki, jonka mukaan Ruotsi-Suomessa irtolaisina tavatut romanit voitiin hirttää. Toimittaja Maria Friman pitää kuitenkin nyky-Suomea aika tasa-arvoisena maana. Vaikka hän ei ole joutunut kokemaan syrjintää. hän näkee pitää romanien asemaa huonona tasa-arvon näkökulmasta. Onko tasa-arvon kokemus siis henkilökohtaista vai koskettaako se yhtä kokonaista ryhmää?

Muusikko Pelle Miljoonan mielestä yhtä ryhmää ei voi nimetä kaikkein huono-osaisimmaksi tasa-arvon näkökulmasta. Hän ottaa esimerkiksi keski-ikäiset syrjäytyneet miehet, jotka ovat menettäneet ihmissuhteensa monenlaisista syistä.

Maria Friman pohtii myös kulttuurien välistä tasa-arvoa. Esimerkiksi sitä, pitäisikö ulkomaalaisten sopeutua Suomen kulttuuriin vai suomalaisten muuttaa omaansa. "Ei se ole tasa-arvoa, että ryhdymme muuttamaan kulttuuriamme sen mukaan, mitä muita kulttuureita Suomessa on", Friman huomauttaa.

Liisa Kauppinen, Kuurojen Liiton entinen toiminnanjohtaja pitää vammaisten naisten asemaa kaikkein huonoimpana Suomessa. Kauppisen mukaan hyvin heikossa asemassa olevia on muitakin, kuten asunnottamat ja psyykkistä hoitoa tarvitsevat lapset.

Kuvataiteilija Petri Hytönen vertaa tasa-arvon tilaa Suomessa vaikkapa arabimaihin, joissa hän on liikkunut paljon. "Siellä on hienoja juttuja ja sitten ihan hirveitä juttuja, joista ei ole tiennyt. Kontrastit on suuria, jos verrataan Suomeen", Hytönen sanoo ja jatkaa, "että Suomi on viimeinen lintukoto."

Teksti: Outi Heinonen & Sirpa Jegorow

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto