Hyppää pääsisältöön

Kekkospatsaat

Presidentti Urho Kekkosesta on tehty patsaita 80-luvulta alkaen. Pitkin matkaa niistä ovat kiistelleet näköisveistosten ja abstraktin taiteen kannattajat.

Ensimmäisen patsaan Kekkosesta teki kansantaiteilija Matias Keskinen. UKK:n päätä esittävä betonikolossi valmistui vuonna 1984 Vuolijoella.

Vuonna 1989 Kekkos-pää oli esillä Oulun Rotuaarilla, mutta siirrettiin pois ennen neuvostopresidentti Mihail Gorbatshovin vierailua. Siirron aikana patsas hajosi kadulle. Patsaan kohtaloa on muisteltu Oulun musiikkivideofestivaaleilla pariinkin otteeseen.

Vuonna 1990 paljastettiin UKK-muistomerkki Kajaanissa, jossa Kekkonen kävi lyseonsa. Pekka Kauhasen suunnitteleman veistoksen abstraktisuus herätti kiistelyä.

Näköispatsaat saivat kansalta kannatusta, kun Kekkosen 100-vuotispäiväksi kaavailtiin uutta monumenttia. Kari Tervon ohjelmassa vei ylivoimaisen voiton Matti Peltokankaan suunnittelema "Urkki ja Sylvi".

Lopulta Pielavedellä paljastettiin vuonna 2000 Laila Pullisen veistämä, tunnistettava Kekkosen pää ja Helsingin Hakasalmen puistossa Pekka Jylhän vesimuistomerkki nimeltä Lähde.

Jylhän suunnittelemaa allasta moitittiin vaaralliseksi, koska sen reuna oli 10 sentin korkuinen. Sen ympärille rakennettiin vielä samana vuonna turvaportaat.

Vuonna 2008 Kekkosen sai vihdoin kokovartalomittaisen näköispatsaan Raaheen, jossa hän oli aikanaan perustamassa Rautaruukkia. Seisovan hahmon on veistänyt Matti Peltokangas.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto