Hyppää pääsisältöön

Kekkospatsaat

Julkaistu 16.10.2009 - 15:00. Päivitetty 25.01.2019 - 15:20

Presidentti Urho Kekkosesta on tehty patsaita 80-luvulta alkaen. Pitkin matkaa niistä ovat kiistelleet näköisveistosten ja abstraktin taiteen kannattajat.

Ensimmäisen patsaan Kekkosesta teki kansantaiteilija Matias Keskinen. UKK:n päätä esittävä betonikolossi valmistui vuonna 1984 Vuolijoella.

Vuonna 1989 Kekkos-pää oli esillä Oulun Rotuaarilla, mutta siirrettiin pois ennen neuvostopresidentti Mihail Gorbatshovin vierailua. Siirron aikana patsas hajosi kadulle. Patsaan kohtaloa on muisteltu Oulun musiikkivideofestivaaleilla pariinkin otteeseen.

Vuonna 1990 paljastettiin UKK-muistomerkki Kajaanissa, jossa Kekkonen kävi lyseonsa. Pekka Kauhasen suunnitteleman veistoksen abstraktisuus herätti kiistelyä.

Näköispatsaat saivat kansalta kannatusta, kun Kekkosen 100-vuotispäiväksi kaavailtiin uutta monumenttia. Kari Tervon ohjelmassa vei ylivoimaisen voiton Matti Peltokankaan suunnittelema "Urkki ja Sylvi".

Lopulta Pielavedellä paljastettiin vuonna 2000 Laila Pullisen veistämä, tunnistettava Kekkosen pää ja Helsingin Hakasalmen puistossa Pekka Jylhän vesimuistomerkki nimeltä Lähde.

Jylhän suunnittelemaa allasta moitittiin vaaralliseksi, koska sen reuna oli 10 sentin korkuinen. Sen ympärille rakennettiin vielä samana vuonna turvaportaat.

Vuonna 2008 Kekkosen sai vihdoin kokovartalomittaisen näköispatsaan Raaheen, jossa hän oli aikanaan perustamassa Rautaruukkia. Seisovan hahmon on veistänyt Matti Peltokangas.

Teksti: Jukka Lindfors

Kainuuta ja kainuulaisia

Pohjois-Pohjanmaata ja pohjoispohjalaisia

Urho Kekkonen - pitkän linjan presidentti

Kommentit

Kun soul tuli Suomeen – Samin ja Daven showpaketti hurmasi "wagneriaanisilla tunnehuipentumilla" vuonna 1967

Yle taltioi Soul Timen vahvan konserttivierailun.

Soul Time -seurueen tähtiin kuuluivat mm. Sam & Dave, Lee Dorsey, Arthur Conley ja Linda Carr. Elävä arkisto julkaisee makupaloja Ylen vahvatunnelmaisesta konserttimateriaalista.
Sirkuspelle Hermannista tuli koko kansan suosikkipelle – 70-luvulla luotu hahmo ei jäänyt vain yhden sukupolven lastenohjelmaksi

Pelle Hermannin tarina alusta loppuun.

Kun televisiosta kuului Johann Strauss vanhemman Radetzky-marssi posetiivilla soitettuna, lähes kaikki tiesivät, mitä se tarkoittaa.

Kommentteja 8
Oletko elämäniloinen Ransu, viisas Eno-Elmeri vai hedonistinen Riku? – Testaa, kuka Karvakuonoista on hengenheimolaisesi!

Elävän arkiston leikkimielinen hahmotesti Karvakuonoista.

Karvakuonot, nuo Yleisradion lastenohjelmien ikisuosikit ovat jääneet monille mieleen lämpiminä muistoina lapsuudesta. Kukapa meistä ei osaisi samaistua Eno-Elmerin viisauksiin, Ransun vilpittömyyteen tai Rikun nautintoja jahtaavaan perusluonteeseen? Tee Elävän arkiston leikkimielinen testi ja katso, kuka Karvakuonoista olet!
Karvakuonot reissaavat vesillä, autolla ja hevoskyydilläkin

Videonoutajat seikkailevat

Ensin oli keskikokoinen videonoutaja Ransu, joka toimi apujuontajana ja myöhemmin vähän isommissakin tehtävissä Pikku Kakkosen ohjelmissa. Pian Ransu sai seurakseen myös muita lajitovereita, Eno-Elmerin ja Rikun.

Suomessa kesäaika otettiin käyttöön keväällä 1981

"Aikaa kello kahden ja kolmen välillä ei ensi yönä ole."

"Aikaa kello kahden ja kolmen välillä ei ensi yönä ole", informoi uutisjuttu tuolloin. Kesäajan uskottiin säästävän ennen kaikkea energiaa. Syksyllä, palatessa jälleen talviaikaan, liikennöiviä pikajunia seisotettiin tunnin ajan asemilla tyhjän panttina aikataulusyihin vedoten.

Kommentteja 25
Rockmanageri Seppo Vesterinen valloitti maailman Hanoi Rocksin, HIMin ja The Rasmuksen kanssa

Intohimoinen puutarhuri suunnitteli myös taidepuutarhan.

Hanoi Rocksin, HIMin ja The Rasmuksen manageri Seppo Vesterinen oli suomalaisen rockin vientimenestyksen keskeinen vaikuttaja. Rock-toimensa ohella hän oli intohimoinen puutarhuri. Vesterinen kuoli vuonna 2020.
Albert Järvinen Band

Hurriganes-kitaristi teki 1980-luvun lopussa comebackia.

Legendaarinen Hurriganes-kitaristi teki 1980-luvun lopussa comebackia Albert Järvinen Bandin kera. Stratocaster soi Tampereen Tullikamarilla keväällä 1989.

Kommentteja 4
Ninni joutuu pulaan ja riitapukarit ystävystyvät – Kotikadun kausi 12 on nyt Areenassa!

Areenassa on katsottavissa Kotikadun kaudet 1, 2, 11 ja 12.

Kotikadun kaudella 12 Ninni joutuu pulaan, Teemu pääsee naimisiin, entiset riitapukarit ystävystyvät ja Mauri löytää rakkauden. Areenassa on nyt katsottavissa rakastetun perhesarjan ensimmäiset kaudet sekä kaudet 11 ja 12.

2020

Kylmän sodan nootti ja nousukauden business rodeo – Suomen presidenttien vierailuja Valkoisessa talossa kuudella vuosikymmenellä

Suomen presidenttien vierailuja Yhdysvalloissa

Suomen presidenttien vierailuista Kekkosen vierailu vuonna 1961 on toistaiseksi ainoa valtiovierailu.

Kommentteja 1

2018

Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa.

Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Esillä ovat kaikki itsenäisen Suomen tasavallan presidentit sekä joukko viime vuosikymmenten presidenttiehdokkaita. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.

2011

Siuruan elokuvamoguli ja saumasukkien lumo

Kari Tykkyläisen videotaiteen innoittajana ovat Siuruan suot

Kari Tykkyläisen videotaiteen innoittajana ovat Siuruan suot, Pudasjärven kotirouvat ja rouvien saumasukat. Mies on tehnyt internettiin tuhat videota, joille on kertynyt yli kymmenen miljoonaa katsomiskertaa.

Kommentteja 1

2009

Tuntematon kansantaiteilija Olga Panusuo

Pudasjärveläinen Olga Panusuo keräsi luonnosta kiviä, karahkoja, pahkoja, tuohia ja näreitä valmistaakseen niistä taideteoksia.

2022

Gullranda har varit presidentens sommarresidens i 100 år – Mauno Koivisto spelade volleyboll om somrarna, Risto Ryti höll sig hellre borta

Presidentens kansli köpte Gullranda 1922.

I år är det hundra år sedan Gullranda blev Finlands presidents officiella sommarresidens, och ännu i dag kan man se de olika presidenternas avtryck på området.

Kommentteja 8

2018

Enkät: Kekkonen, Niinistö och Koivisto är finländarnas favoritpresidenter

Nästan hälften placerar Kekkonen i topp tre.

Nästan hälften av de som svarade placerar Kekkonen bland de tre mest uppskattade presidenterna, visar en undersökning gjord av Stiftelsen för kommunal utveckling. Bland unga finländare är Halonen och Ahtisaari favoriter.

Kommentteja 12

2017

Finlands presidenter i karikatyr

Roliga videor om alla Finlands presidenter.

Finlands tolv presidenter hittills, som du aldrig har sett dem förut.

Kommentteja 5
Ingen av Finlands tidigare presidenter har fått barn under mandatperioden

Ståhlberg var ensamförsörjare.

Ingen av Finlands presidenter har tidigare under sin mandatperiod fått barn. Finlands första president K. J. Ståhlberg var ensamförsörjare till sex barn då han tillträdde år 1919. Av dem var två i skolåldern. Presidentparet Niinistö berättade på måndagen att de får barn i februari.

Kommentteja 5