Hyppää pääsisältöön

Kekkospatsaat

Presidentti Urho Kekkosesta on tehty patsaita 80-luvulta alkaen. Pitkin matkaa niistä ovat kiistelleet näköisveistosten ja abstraktin taiteen kannattajat.

Ensimmäisen patsaan Kekkosesta teki kansantaiteilija Matias Keskinen. UKK:n päätä esittävä betonikolossi valmistui vuonna 1984 Vuolijoella.

Vuonna 1989 Kekkos-pää oli esillä Oulun Rotuaarilla, mutta siirrettiin pois ennen neuvostopresidentti Mihail Gorbatshovin vierailua. Siirron aikana patsas hajosi kadulle. Patsaan kohtaloa on muisteltu Oulun musiikkivideofestivaaleilla pariinkin otteeseen.

Vuonna 1990 paljastettiin UKK-muistomerkki Kajaanissa, jossa Kekkonen kävi lyseonsa. Pekka Kauhasen suunnitteleman veistoksen abstraktisuus herätti kiistelyä.

Näköispatsaat saivat kansalta kannatusta, kun Kekkosen 100-vuotispäiväksi kaavailtiin uutta monumenttia. Kari Tervon ohjelmassa vei ylivoimaisen voiton Matti Peltokankaan suunnittelema "Urkki ja Sylvi".

Lopulta Pielavedellä paljastettiin vuonna 2000 Laila Pullisen veistämä, tunnistettava Kekkosen pää ja Helsingin Hakasalmen puistossa Pekka Jylhän vesimuistomerkki nimeltä Lähde.

Jylhän suunnittelemaa allasta moitittiin vaaralliseksi, koska sen reuna oli 10 sentin korkuinen. Sen ympärille rakennettiin vielä samana vuonna turvaportaat.

Vuonna 2008 Kekkosen sai vihdoin kokovartalomittaisen näköispatsaan Raaheen, jossa hän oli aikanaan perustamassa Rautaruukkia. Seisovan hahmon on veistänyt Matti Peltokangas.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto