Hyppää pääsisältöön

Kekkospatsaat

Presidentti Urho Kekkosesta on tehty patsaita 80-luvulta alkaen. Pitkin matkaa niistä ovat kiistelleet näköisveistosten ja abstraktin taiteen kannattajat.

Ensimmäisen patsaan Kekkosesta teki kansantaiteilija Matias Keskinen. UKK:n päätä esittävä betonikolossi valmistui vuonna 1984 Vuolijoella.

Vuonna 1989 Kekkos-pää oli esillä Oulun Rotuaarilla, mutta siirrettiin pois ennen neuvostopresidentti Mihail Gorbatshovin vierailua. Siirron aikana patsas hajosi kadulle. Patsaan kohtaloa on muisteltu Oulun musiikkivideofestivaaleilla pariinkin otteeseen.

Vuonna 1990 paljastettiin UKK-muistomerkki Kajaanissa, jossa Kekkonen kävi lyseonsa. Pekka Kauhasen suunnitteleman veistoksen abstraktisuus herätti kiistelyä.

Näköispatsaat saivat kansalta kannatusta, kun Kekkosen 100-vuotispäiväksi kaavailtiin uutta monumenttia. Kari Tervon ohjelmassa vei ylivoimaisen voiton Matti Peltokankaan suunnittelema "Urkki ja Sylvi".

Lopulta Pielavedellä paljastettiin vuonna 2000 Laila Pullisen veistämä, tunnistettava Kekkosen pää ja Helsingin Hakasalmen puistossa Pekka Jylhän vesimuistomerkki nimeltä Lähde.

Jylhän suunnittelemaa allasta moitittiin vaaralliseksi, koska sen reuna oli 10 sentin korkuinen. Sen ympärille rakennettiin vielä samana vuonna turvaportaat.

Vuonna 2008 Kekkosen sai vihdoin kokovartalomittaisen näköispatsaan Raaheen, jossa hän oli aikanaan perustamassa Rautaruukkia. Seisovan hahmon on veistänyt Matti Peltokangas.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto