Hyppää pääsisältöön

Pääministeri-elokuva on tulkinta Irak-skandaalista – Jonna Järnefelt Anneli Jäätteenmäen roolissa

Anneli Jäätteenmäen pääministeriero on Suomen poliittisen lähihistorian dramaattisimpia tapahtumia. Syksyllä 2009 ensi-iltansa saanut tv-elokuva Pääministeri on tulkinta vuoden 2003 Irak-skandaalista.

Elokuva vie katsojan keskelle kiivainta eduskuntavaalitaistelua, kevättalveen 2003. Anneli Jäätteenmäen johtamalle keskustapuolueelle povataan vaalivoittoa ja Suomeen saatetaan saada historiamme ensimmäinen naispääministeri.

Keskeiselle sijalle elokuvassa nousee Jäätteenmäen ja ravintola Mamma Rosan tarjoilijan välille käsikirjoitettu ystävyyssuhde.

Vaikka elokuva on fiktiota, elokuvan tekijät korostavat ihmissuhteiden ulkopuolisten seikkojen olevan tosiasioita.

Valtaosa Irakin syttymiseen liittyvistä faktoista tunnetaan yleisesti, mutta jotkut elokuvassa esitetyistä tapahtumista ovat heidän mukaansa jääneet suoranaiseen pimentoon.

Sellainen on mm. irakilaisdiplomaattien karkottaminen Suomesta 17.3. 2003, vaaleista seuraavana arkipäivänä.

Anneli Jäätteenmäen roolin näyttelee ansiokkaasti Jonna Järnefelt. Hänen mukaansa suurin haaste oli välittää se, millaisissa ristipaineissa vallan keskiössä olevat ihmiset joutuvat elämään ja miten he niistä selviävät.

Elokuvan ovat käsikirjoittaneet Timo Harakka ja Antti Karumo, ja ohjannut Jyri Kähönen. Kähösen mukaan erityisesti roolitus aiheutti päänvaivaa, sillä hahmoja ovat poliitikot, jotka toimivat julkisuudessa elokuvan ilmestyessä 2009. Ohjaaja kertoo etsineensä näyttelijöitä, joissa on jo valmiiksi jotain samaa kuin roolihahmoissa.

Pääministeri-elokuvan rooleissa:

Jonna Järnefelt (Anneli Jäätteenmäki)
Pertti Sveholm (Jorma Melleri)
Mikko Reitala (Matti Vanhanen)
Pertti Koivula (Mauri Pekkarinen)
Sari Puumalainen (Satu)
Jonna Grönroos (Karoliina)
Markku Huhtamo (Martti Manninen)
Martin Bahne (Jäätteenmäen avustaja)
Pirkko Saisio (Tarja Halonen)
Jean Bitar (Irakilainen diplomaatti)
Sakari Kilpelä, Johanna Saukkomaa ja Tomi Korhonen (toimittajat)

Otteita elokuvasta:

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto