Hyppää pääsisältöön

Kirkkovuosi: Kirkkovuoden päätös (2/2)

Kirkkovuosi päättyy tuomiosunnuntaihin, joka muistuttaa ihmisiä siitä, että Vapahtaja palaa tuomitsemaan elävät ja kuolleet.

Tietolaatikko

Vihan päivä kauhistava!:Anonyymi keskiajalta (säv). Tuomas Celanolainen 1190-n.1255(san /mahdollisesti). Hemminki Maskulainen 155?-1619 (käännös). Ahlqvist, August 1826-1889 (san /uudistaja). Esittäjä: Cetus Noster (vokaaliyhtye).

Ken Jumalan tuomion torjua voi: : Anonyymi 1600-luvulta, Ruotsi (säv). Viitanen, Harri 1954- (säv /alkusoitto). Krohn, Ilmari 1867-1960 (sov /1.,4.säk.). Maasalo, Armas 1885-1960 sov /2.,5.säk.). Haapasalo, Juhani 1950- (sov/3.,6.säk.). Kolmodin, Olof 1690-1753 (san). Krohn, Julius1835-1880 (käännös). Esittäjä: Radion kamarikuoro (Helsinki) (kuoro). Nuoranne, Timo (kuoronjohtaja). Viitanen, Harri (urut).

Kun luova tahto kaikkeuden Herran: Hovland, Egil 1924- (säv, sov /urkuosuus /säk. 3,5). Ylipää, Markku (sov /kuoro-osuus /säk. 1,3,5). Viitanen, Harri 1954- (sov /urkuosuus /säk. 2,4). Skeie, Eyvind 1947- (san). Raittila, Anna-Maija 1928- (käännös). Esittäjä: Radion kamarikuoro (Helsinki) (kuoro). Viitanen, Tarja (kuoronjohtaja). Viitanen, Harri (urut).

Vain hetki, Herra kaataa: Herresthal, Harald 1944- (säv, sov). Eerola, Pertti (säv /alkusoitto). Skeie, Eyvind 1947- (san). Raittila, Anna-Maija 1928- (käännös). Esittäjä: Kampin Laulu (kamarikuoro). Lehtovaara, Timo (kuoronjohtaja). Eerola, Pertti (urut).

Kristus-kuningas: Koraalitoisinto, Satakunta: Rauma. Seppänen, Heikki (sov /obligato). Mäkinen, Markku (sov). Vaalas, Pauli 1906-1985 (san). Esittäjä: Vox Cantorum (kuoro). Seppänen, Heikki (kuoronjohtaja). Mäkinen, Markku (urut).

Herätkää! niin huuto kaikaa: Nicolai, Philipp 1556-1608 (säv, san). Heikkilä, Olli (sov). Kivekäs, Pekka 1937- (käännös). Esittäjä: Psallamus-kuoro (kuoro). Riihimäki, Ilmo (kuoronjohtaja). Haapasalo, Juhani (urut).

Virret ovat poimittu YLEn kantanauhalta.

Virsillä on vankka asema luterilaisessa kirkossa ja suomalaisessa kulttuurissa. Virret ovat rukousta, niiden avulla ilmaistaan uskoa, ne hoitavat ja lohduttavat, niillä sanoitetaan iloja ja suruja.

Virret kantavat mukanaan myös suuren palan historiaa ja kansanperinnettä. Yhteinen virsilaulu on luovuttamaton osa jumalanpalveluksia ja kirkollisia toimituksia.

Virret kuuluvat peruskoulun ja lukion musiikin opetussuunnitelmaan, ja niitä lauletaan niin puolustusvoimien hartaustilaisuuksissa kuin valtiollisissa juhlissa.

Radiossa virret kaikuvat aamu- ja iltahartauksissa sekä niitä edeltävissä Hartaita säveliä -ohjelmissa. Näitä varten Yleisradio on äänittänyt kaikki Suomen evankelisluterilaisen kirkon virsikirjan 632 virttä. Osa virsistä ovat kuunneltavissa nyt myös Elävässä arkistossa.

Teksti: Samuli Korkalainen
Koonnut: Outi Heinonen

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.