Hyppää pääsisältöön

Laura Kolbe ja kaupungistuva Suomi

Kaupunkihistorian tutkija Laura Kolbe kertoo ihastuksestaan Maxi-Marketiin, puolustaa lähiöitä ja arvioi juppien sosiaalista leikkiä.

Tietolaatikko

Laura Kolbe (s. 1957) toimii Euroopan historian professorina Helsingin yliopistossa.

Suomi muuttui maatalousvaltiosta palveluyhteiskunnaksi poikkeuksellisen nopeasti, 25 sodanjälkeisen vuoden aikana.

Nopeus näkyi uusissa lähiöissä puutteellisina palveluina ja usein huonona laatuna. Lähiörakentaminen oli Laura Kolben mielestä kuitenkin välttämätön vaihe rakennemuutoksessa.

Lähiöitä kritisoitiin juurettomuudesta, mutta useimmille tilava lähiöasunto keittiövarusteineen, keskuslämmityksineen ja parvekkeineen merkitsi lupausta paremmasta tulevaisuudesta.

Myös ostoskeskukset, automarketit ja kauppakeskukset saivat arvostelua osakseen. Kuluttajat ja nuoriso - teini-ikäinen Laura Kolbe mukaanlukien - viehättyivät kuitenkin niiden tavarapaljoudesta ja ostamisen helppoudesta.

1980-luvulla nousukasmainen juppikulttuuri rikkoi siteet perinnäiseen niukkuutta ja vaatimattomuutta kunnioittavaan ajattelutapaan. Vuosikymmentä myöhemmin sama ilmiö nähtiin kapitalismiin siirtyneessä Itä-Euroopassa.

Teksti: Jukka Lindfors

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto