Hyppää pääsisältöön

Alex Matsonin Romaanitaide

Alex Matson oli tamperelaisen "Mäkelän piirin" teoreetikko, joka vaikutti mm. Väinö Linnan ja Lauri Viidan taiteelliseen kehitykseen.

Tietolaatikko

Alex Matsonin tuotanto:
Maata paossa. Minerva, 1920.
Knuuttilan turvissa . WSOY, 1921.
Lunnaat. (nimellä Valkeakylä, Aleksi) WSOY, 1938.
Romaanitaide. Tammi, 1947.
John Steinbeck : kirjailijakuvan luonnos. Tammi, 1948.
Kaksi mestaria. WSOY, 1950.
Muistiinpanoja. Gummerus, 1959.
Mielikuvituksen todellisuus : Esseitä ja arvosteluja 1951-1963. Otava, 1969.
Muistelen : Ensimmäinen kirja. Otava, 1971.

Elävän arkiston kirjailijahaastattelujen ja -esittelyjen teosluettelot:
Sari Jovero
Johanna Mälkki
Jussi Pylväs

Kuvataiteilijana aloittanut, merimiehenäkin työskennellyt Alex Matson (1888-1972) oli modernistisen kirjallisuuskäsityksen pioneereja Suomessa.

Vuonna 1947 Matson julkaisi esseeteoksensa ”Romaanitaide”, jonka keskeisiä ajatuksia oli taiteellisen muodon ja elämän rakenneperiaatteiden samankaltaisuus.

Mirjam Polkusen 1960-luvulla tekemässä radiohaastattelussa Matson toteaa ”hyvän maun” tarkoittavan ennakkoluuloja, joita elämä ei noudata.

Teksti: Jukka Lindfors

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto