Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Eläkevakuutus syö säästöjä

Jopa sadat tuhannet suomalaiset ovat ottaneet henkilökohtaisen eläkevakuutuksen. Eläkevakuutusten suosio on huima, vaikka kovat kulut voivat syödä eläkevakuutuksen veroedun moninkertaisesti.

Ne ovat kalliita, vaikeatajuisia ja sitovat rahasi vuosiksi. Tai sitten mitä parhain mahdollisuus säästää vanhuuden varalle.

Yksilölliset eläkevakuutukset jakavat voimakkaasti mielipiteitä. Kuningaskuluttaja selvitti asiaa tarjouspyynnöillä: Tilasimme kolmesta yhtiöstä vakuutustarjouksen samanlaisilla ehdoilla. Lähtökohtana on kolmekymppinen ”Raimo Rakennusmies”, jolla on työelämää edessä vielä noin 26 vuotta. Hänen on tarkoitus säästää satanen kuukaudessa. Rahat menevät osakkeisiin, joista Raimo odottaa 8 prosentin vuosituottoa. Eläkkeet on tarkoitus nostaa kymmenen vuoden aikana.

Tarjoukset selkeitä

Raimo Rakennusmies (Video still, Kuva: YLE)
Raimo Rakennusmies (Video still)
Kuva: YLE

Eipä aikaakaan, kun sähköpostiin tupsahtaa laskelmat kolmesta yhtiöstä. Nordea lupaa lisäeläkettä 1051 euroa kuukaudessa, Skandian eläke nousee portaittain 651 eurosta 1170:een ja OP maksaa 922 euroa kuukaudessa. Numerot ovat tietenkin vain ennuste siltä pohjalta, että 8 prosentin tuotto-odotus toteutuu.

Eläkevakuutuksia on moitittu vaikeaselkoisesta kulurakenteesta, kun eläkeyhtiöt rokottavat sisään tulevia säästösummia ja kertyneitä säästöjä erilaisin ja sekavin perustein – yhtiöiden kalleuden vertailu pelkästään hinnastojen perusteella on vaikeaa.
Kulujen ynnäämistä vakuutusyhtiöt kuitenkin helpottavat yhtenäisesti lasketulla kuluprosentilla. Jokainen tähän juttuun pyydetty vakuutustarjous sisälsi Finanssialan keskusliiton suositusten mukaan lasketun kuluprosentin.

Kuluprosentin avulla vakuutusten vertailu on edelleen helppoa. Nordea ja OP vaikuttavat selvästi edullisemmilta kuin Skandia.

OP Nordea Skandia
kulu-% 0,82 0,80 1,77

Vakuutukseen liittyvät kulut eivät kuitenkaan tähän jää. ”Raimo Rakennusmies” syytää rahansa vakuutuksen kautta osakerahastoihin, joilla on omat hoitokulunsa. Jos lähtökohtana käytetään niin sanottua TER-lukua ja kaupankäyntikuluja, eräässä Nordean rahastossa sijoitusrahaston vuotuiset hoitokulut voivat olla 2,04 prosenttia ja OP:n rahastossa jopa noin 2,47 prosenttia.

Vakuutustarjouksen tuotto-odotuksesta sijoittamiseen liittyvät kulut on jo poistettu. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että markkinoilla pitää syntyä huomattavasti parempi tuotto kuin Raimon odottama 8 prosenttia, jotta luvattu eläke saadaan kokoon.

Jos lähtökohdaksi otetaan esimerkiksi edellä mainittu OP:n rahaston 2,47 prosentin hoitokulu, markkinoiden pitäisi poikia 10,47 prosentin vuosivauhtia, jotta laskettu eläke saadaan kokoon.
Satanen kuukaudessa tuottaisi ennen Raimon eläkeikää 162 tuhannen euron säästöt, jos tuotto todellakin olisi 10,47 prosenttia. Vakuutusyhtiön laskelmassa eläkesäästöjä on samassa ajankohdassa noin 90 tuhatta euroa. Erilaiset kulut haukkaavat siis mahdollista säästösummaa jopa yli 40 prosenttia, jos eläke pitää kääriä kokoon kyseisenhintaisen rahaston kautta.

Laskelma on suuntaa antava ja asioita yksinkertaistava. Totuus on kuitenkin se, että pieniltäkin näyttävät prosenttiluvut voivat verottaa säästöjä kovasti pitkässä juoksussa – niinpä asiaan kannattaa kiinnittää huomiota eläkesopimusta tehtäessä.

Veroetu kyseenalainen

Eläkesäästäjä saa toki veroetua. Käytännössä satasen kuukausittaisesta eläkevakuutusmaksusta saa takaisin verojen kautta 28 euroa – kuulostaa siis hyvältä. Toisaalta veroetu kerätään myöhemmin pois. Eläkevakuutussäästö verotetaan aikanaan koko summasta, kun taas vaihtoehtoinen osakesäästö vain voittojen osalta.

Käytännössä eläkesäästäjä voisi laittaa rahansa useimmiten suoraankin siihen rahastoon, johon rahat päätyisivät eläkevakuutuksen kautta. Eläkevakuutus merkitsee lisäkuluja, mutta toisaalta sen kautta saa veroedun. Kertyykö veroetuja niin paljon, että ne kattavat vakuutuksesta tulevat kulut? Kriitikoiden mukaan ei monestikaan, mutta asiaa voi laskeskella itsekin.

Lähtökohtana voi olla tilanne, että eläkesäästäjä voi pistää poikimaan veroedun verran ylimääräistä rahaa esimerkiksi osakkeisiin. Kun vertaa ”ylimääräisiä säästöjä” ja eläkevakuutussäästöjen loppusummaa suoraan rahastosijoittamiseen samalla kuukausisummalla, niin voi päästä lähelle verodun todellista määrää. Loppusumma pitää tietenkin ynnätä veroilla vähennettynä.

Lauri Miettinen / TV1 Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.