Hyppää pääsisältöön

Pellervo-seura 1939

Pellervo-seura perustettiin vuonna 1899 maamme valtaväestön, maanviljelijöiden, taloudellisen aseman parantamiseksi.

Tietolaatikko

Sanasta "pelto" juontuva Pellervo esiintyi ensimmäisen kerran kalevalaisessa runoudessa. Sampsa Pellervoinen on pellon haltija, sadon ja pellon suojelija.
Pellervo-seura puolestaan on antanut nimen ns. pellervolaisuudelle.

Perustamisvuonna elettiin ankarimman sortokauden aikoja. "Idän halla uhkasi pyyhkäistä meidät pois kansakuntien joukosta."

Valtaosa suomalaisista eli kädestä suuhun maanviljelyksestä. Ymmärrettiin, että "kyetäksemme taistelemaan olemassaolostamme" oli juuri heidän asemansa saatava kohotetuksi.

Liikemies, taloustieteen professori Hannes Gebhard tutustui Euroopassa kooperatiiviseen toimintaan ja kutsui kokemuksensa perusteella koolle Pellervo-seuran perustavan kokouksen.

Avainsana oli osuustoiminta: resurssien yhdistäminen hyödytti jokaista. Esimerkiksi osuusmeijeriin saatettiin hankkia parhaat mahdolliset koneet ja pätevä henkilökunta. Tuloksena oli tasalaatuisia tuotteita.

Seuran 40-vuotista taivalta kuvaavan filmin mukaan "haitalliselta hintakilpailultakin säästytään, kun kaikki osuusmeijerit käyttävät yhteistä keskusliikettä".

Pellervo-seura kiinnitti katseensa myös lapsiin: kouluissa opastettiin oikeanlaisen rahankäytön alkuun, "nousevaan polveen juurrutettiin säästäväisyysharrastusta."

Sodan alla 1939 tehty filmi päättyy korostamaan yhteistyön moninaista merkitystä.

"Osuustoimintaväki uskoo, että jos yhteistoiminta-aate tässä maassa jatkuu ja sitä pidetään arvossa, tulee tämä kansa aina voimakkaana ja itsenäisenä viemään inhimillisen kehityksen lippua eteenpäin vaikeinakin aikoina."

Teksti: Petra Himberg

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto