Hyppää pääsisältöön

Radio-ohjelmien tunnussäveliä

Julkaistu 23.10.2009 - 10:00. Päivitetty 11.04.2016 - 15:22

Monella radio-ohjelmalla on oma tunnussävelensä, joka muistetaan vielä vuosikymmenten päästä.

Tunnussävelenä voi olla varta vasten ohjelmalle sävelletty musiikki tai jokin olemassa oleva kappale.

Radio-ohjelmilla saattaa olla sama tunnus useita vuosia ja joskus tutun sävelen vaihtaminen saa aikaan närkästynyttä kuulijapalautetta.

Tunnussävelet ovat osa jokapäiväisiä arjen ääniä. Tutun sävellyksen kuuleminen voi palauttaa mieleen muistoja kauan sitten koetuista hetkistä ja tapahtumista.

Katso myös

Radiosta näköradioon

Viritykset ja aikamerkit sekä tunnukset

Kommentit

Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.
Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

Kommentteja 17
Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Kommentteja 1
Perseen myynti ja nahkurin orret – testaa tietosi Suomen poliitikkojen letkautuksista!

Kuka sanoi ja mitä? – testaa tietämyksesi!

Suomen monenkirjavassa poliittisessa historiassa on sanansäilä lentänyt niin istuntosaleissa kuin turuilla ja toreilla. Monet lausahdukset ovat jääneet elämään aivan omaa elämäänsä vielä vuosien jälkeenkin. Elävä arkisto koosti niitä leikkimieliseen testiin. Kuka sanoi ja mitä? – testaa tietämyksesi!

Kommentteja 11

Perseen myynti ja nahkurin orret – testaa tietosi Suomen poliitikkojen letkautuksista!

Kuka sanoi ja mitä? – testaa tietämyksesi!

Suomen monenkirjavassa poliittisessa historiassa on sanansäilä lentänyt niin istuntosaleissa kuin turuilla ja toreilla. Monet lausahdukset ovat jääneet elämään aivan omaa elämäänsä vielä vuosien jälkeenkin. Elävä arkisto koosti niitä leikkimieliseen testiin. Kuka sanoi ja mitä? – testaa tietämyksesi!

Kommentteja 11
Velipuolikuun pääsiäishanukas

Pesty ja ajeltu hanu voidellaan voisulalla.

Muinaissuomalaisen perinteen mukainen hanukas on komea lisä pääsiäispyhien juhlapöytään. Velipuolikuu paljastaa maukkaan herkun ainekset ja teko-ohjeen.

Kommentteja 16
Get On päihitti Euroopan huiput

Hurriganes voitti European Pop Jury -äänestyksen 1974.

Hurriganes voitti radioyhtiöiden järjestämän European Pop Jury -äänestyksen ensimmäisenä suomalaisena bändinä joulukuussa 1974. Rokkikolmikon yllättävä saavutus koettiin samalla "Suomen voitoksi" ja urheilujuhlan veroiseksi tapaukseksi.
Rikostarinoita historiasta: Sisäministerin murha

14.2. murhattiin sisäministeri Ritavuori Helsingissä.

Helmikuussa 1922 Helsingin Töölössä kajahti kolme laukausta. Laukaukset osuivat silloisen hallituksen sisäministeriin Heikki Ritavuoreen. Ministeri kiidätettiin sairaalaan, jossa hänen todettiin kuolleen luotien aiheuttamiin vammoihin.

Kommentteja 5

2018

Radiodraaman arkistot aukesivat vuonna 2018 – muista kuunnella ainakin nämä viisi

Toivottua radiodraamaa julkaistiin mittavasti vuonnna 2018.

Yhä vain toimme Areenaan Ylen radiodraaman parhaimmistoa. Pitkin vuotta 2018 julkaistiin palkittuja kuunnelmia, muistetuimpia luentoja, reilusti yleisötoiveita sekä tietysti kiinnostavia arkistolöytöjä. Radion runsaudensarveen hukkuu helposti, mutta näin vuoden lopuksi muistutamme ainakin näistä viidestä kokonaisuudesta.
Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.
"Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

2013

Radiouutisten tunnussävelissä pirisee, kumajaa ja kilkattaa

Neljä vuosikymmentä radiouutisten tunnussäveliä.

Siitä uutiset alkavat ja siihen ne loppuvat. Sen vaihtaminen nostattaa tunteita ja vanha herättää muistot. Elävän arkiston koosteessa voi kuulla näitä arjen historiallisia ääniä neljältä vuosikymmeneltä.

Kommentteja 7

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.
Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

Kommentteja 17
Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Kommentteja 1
Perseen myynti ja nahkurin orret – testaa tietosi Suomen poliitikkojen letkautuksista!

Kuka sanoi ja mitä? – testaa tietämyksesi!

Suomen monenkirjavassa poliittisessa historiassa on sanansäilä lentänyt niin istuntosaleissa kuin turuilla ja toreilla. Monet lausahdukset ovat jääneet elämään aivan omaa elämäänsä vielä vuosien jälkeenkin. Elävä arkisto koosti niitä leikkimieliseen testiin. Kuka sanoi ja mitä? – testaa tietämyksesi!

Kommentteja 11
Odysseusta puoli seiskasta puoli kahteen – James Joycen romaanin maratonsovitus taltutti innokkaimmankin kuulijan

Klassikkokuunnelma kuultavissa nyt Areenassa (omaan tahtiin)

Vuonna 1982 vietettiin irlantilaisen kirjailijan James Joycen (1882–1941) syntymän satavuotisjuhlaa. Yleisradion Radioteatteri osallistui juhlintaan tekemällä kuunnelmasovituksen Joycen pääteoksesta Odysseus.
Rakkaat, raivostuttavat naapurit – lottovoittajien tarina Seitsemän nyt Areenassa

Seitsemän on katsottavissa vuoden Areenassa.

Lottoaminen ja naapurikateus, siinäkö suomalaisten lempipuuhat? Näiden teemojen ympärillä pyörivät Areenaan julkaistavat sarjat Seitsemän (2001), Rivitaloelämää (1989) ja Kotirappu (1987). Kaikki kolme sarjaa ovat katsottavissa Areenassa vuoden ajan.
Kapellimestari Martti Similä erottui väriläikkänä ympäristön harmaudesta – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 9. huhtikuuta.

Huhtikuun 9. päivänä syntynyt oululaiskapellimestari Martti Similä (1898–1958) oli monitaitoinen muusikko ja omintakeinen persoona. Hänen kapellimestariuransa huipputapaus oli New Yorkin filharmonikkojen Sibelius-muistokonsertin johtaminen.
Baddingin unohduksiin jääneitä lauluesityksiä julki – Somerjoki tulkitsi tangoa ja rockia Kouluradiossa vuonna 1970

Arkistonauhoilta löytyi Baddingin varhaisia esityksiä.

Elävä arkisto löysi Ylen kouluradionauhoilta Rauli Badding Somerjoen (1947–1987) varhaisia lauluesityksiä. Keväällä 1970 tehdyissä ohjelmissa Badding tulkitsee suomenkielisen valssin tango- ja beatversioina ja antaa koululaiskuulijoille myös harvinaisen näytteen englanninkielisestä rock-ulosannistaan.
Kun muovi oli muotia ja sitä oli kaikkialla

Muovi eli Suomessa nousukauttaan 1950–1960-luvuilla.

Muovi alkoi syrjäyttää lasia, metallia ja kiviainesta muun muassa käyttöesineissä.
Suomalaisen miehen kärsimyksen tulkitsija, baritoni Jorma Hynninen – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Onnittelemme syntymäpäivänä 3. huhtikuuta.

Huhtikuun 3. päivänä syntynyt baritoni Jorma Hynninen (s. 1941) on tehnyt tiukan ja tinkimättömän urakan perisuomalaisten miesten oopperarooleissa. Hynninen on ollut mm. Leevi Madetojan Pohjalaisten Jussi, Aarre Merikannon Juha, Aulis Sallisen Punaisen viivan Topi ja Einojuhani Rautavaaran Aleksis Kivi. Uuden vaimonsa Hynninen hurmasi kuitenkin Mozartin Figaron häiden kreivinä.
"Mä oon ihan loppu..." – B. B. Korhonen Kummelin Musacornerissa

Rockelämäntapojen veteraanilla ei mene hyvin.

Musacornerin Iso-Pebe on jäljittänyt rockelämäntapojen raskassarjalaisen B. B. Korhosen. Muusikonrentulla ei ole mennyt viime aikoina erityisen lohdullisesti ja tämä kuuluu myös miehen sävellyksissä.
Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.
Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

Kommentteja 1
Suoraan radioarkistosta: maaliskuussa Muumipeikko ja pyrstötähti sekä Kari Hotakaisen kuunnelmia

Maaliskuussa 2019 julkaistaan nämä arkiston radiodraamat.

Maaliskuussa 2019 julkaisimme suosikkikuunnelman Muumipeikko ja pyrstötähti. Tove Janssonin maailmanloppuseikkailun lisäksi Areenaan palautetaan kirjailija Kari Hotakaisen Radioteatterille kynäilemä kuunnelmatuotanto.