Hyppää pääsisältöön

Mehndistä tuli tatuoinnin kevytversio

Vanha itämainen mehndi- eli hennatatuointi muuttui 1990-luvun lopulla nuorisomuodiksi maailmantähtien esimerkin mukaan.

Hennatatuointien tärkeimpiä popularisoijia oli Madonna, joka esitteli kuvioitaan Frozen-videollaan vuonna 1998.

Muoti levisi kaikkiin ikäkerroksiin. Tatuoijien asiakkaiden ikähaarukka vaihteli kymmenestä 70:een ikävuoteen.

Hennatatuointeja oli helppo piirtää iholle itsekin. Niiden leviämistä edesauttoi myös se, että kuviot lähtivät helposti pois.

Vanhemmille lapsen hennakoriste oli helpompi sulattaa kuin lävistys tai perinteinen ihoon isketty tatuointi.

Teksti: Jukka Lindfors

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto