Hyppää pääsisältöön

Julkkisten kaksoisolennot

Suomessa etsittiin 1950-luvulla innokkaasti maailmantähtien kotimaisia näköispainoksia. Myöhemmin keksittiin mm. Suomen Cannon ja Archie Bunker.

Kilpailuissa haeskeltiin kaksoisolentoja mm. Rita Hayworthille, Audrey Hepburnille, Brigitte Bardot´lle ja Doris Daylle.

Seinäjokelainen kirjastonhoitaja Tuula Mattila voitti Hollywoodissa kansainvälisen Doris Day -kisan ja sai tilaisuuden tavata idolinsa.

1960-luvulla kansainvälisiä julkkiksia alettiin jo nähdä Suomessakin, ja into tämäntyyppiseen viihteeseen laantui.

Suositun Perhe on pahin -sarjan innoittamana järjestettiin kuitenkin Suomen Archie Bunker -äänestys vuonna 1978.

Myös tv-etsivä Frank Cannonille löydettiin suomalainen kaksoisolento, muusikko Vilho Kohvakka alias Olavi Kivikoski. Yhdennäköisyyden huomasivat kanssamatkustajat lomalennolla Teneriffaan. Kotimaista "Mr. Cannonia" passattiin huomattavasti paremmin kuin rivimuusikko Kohvakkaa, kertoo kaksoisolento kietuelämästä Mirja Pyykön haastattelussa.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto