Hyppää pääsisältöön

Perämeren hylkeenpyytäjät

Hylkeitä on pyydetty Suomen rannikolla kivikaudesta asti. Hylkeistä on saatu nahkaa, lihaa ja traania eli hylkeenrasvaa, joka aikoinaan oli merkittävä kauppatavara.

Hylkeenpyytäjien pyyntiretket saattoivat kestää parikin viikkoa. Pyyntikunta yöpyi avomerellä veneessä, joka oli erityisesti kehitetty hylkeenpyyntiä varten.

Hylkeet elävät jään ja avoveden rajalla, joten talviset pyyntimatkat olivat vaarallisiakin.

Perämerellä oli 1950-luvun lopulla kolme ammattimaista pyyntikuntaa. Vuonna 1957 valmistuneessa elokuvassa seurataan yhden pyyntikunnan retkeä. Elokuva palkittiin Jussilla vuoden 1957 parhaana lyhytelokuvana. Se edusti Suomea myös Cannesin elokuvajuhlilla.

Vuoden 1966 Hyljejäillä-elokuva käsitteli samoja teemoja liki kymmenen vuotta myöhemmin. Tyylillisesti tämä dokumentaarinen lyhytelokuva eroaa edeltäjästään.

Hylkeitä on kaikkiaan 19 lajia. Suomen tyypillisiä lajeja ovat harmaahylje ja norppa. Suomessa pyydystetään vuosittain noin 300 harmaahyljettä.

Teksti: Reijo Perälä & Ville Matilainen

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto