Rita Trötschkes
Yle
Rauhantulo oli helpotus, vaikka ehdot ovatkin hyvin ankarat. Suomella oli edessään mittavat alueluovutukset Neuvostoliitolle ja evakkojen asuttaminen. Suomi alkoi lähentyä Saksaa.
Rauha astui voimaan 13.3.1940 klo 11. Pääministeri Väinö Tanner selosti radiossa Suomen kansalle neuvottelujen vaiheita vain tunti rauhan tulon jälkeen.
Pommituksia paenneet siviilit saivat palata kotiinsa ja kotiutettavat sotilaat etsivät paikkaansa. Osaa sotilaista odotettiin maalle kyntötöihin. Ensitunnelmat rintamalla aseiden vaiettua olivat helpottuneet. Olavi Eronen, Aron Livson ja Salme Suhonen kertovat tunnelmista.
Evakot pysyvästi muualle Suomeen
Sotahistorioitsija evp Ari Raunio kertoo, että Neuvostoliitto vaati Suomelta sellaisia alueita, joita se ei pystynyt sotilaallisesti saavuttamaan. Suomi menetti mm. toiseksi suurimman kaupunkinsa Viipurin.
Luovutettavan alueen väki piti asuttaa uudestaan. Siirtoväkeä oli kaikkiaan noin 420.000 henkeä eli 10 % koko väestöstä. Osa karjalaisista suhtautui tulevaisuuteen optimistisesti, vaikka he olivat menettäneet kotinsa.
Evakot muistelevat, että vastaanotto ei ollut kaikille hyvä, mutta toiset antoivat vähästäkin uudelleen sijoitettaville asukkaille. Karjalaisten taloudelliset menetykset oli tarkoitus korvata, mutta yhtään erää ei ehditty maksaa ennen jatkosodan alkua.
Uusia rajoja syntyy
Saimaan ja Suomenlahden väliselle alueelle rakennettiin linnoitteet. Uusi puolustusasema nimettiin Salpalinjaksi. Pohjoisessa linja rakennettiin teiden suuntaan.
Rauha-ajan armeija keskitettiin itärajalle Hangon laivastotukikohdan ympärille. Suomeen syntyi lukuisia uusia varuskuntakaupunkejakin.
Venäläiset saapuivat Hankoon vain 10 päivän päästä rauhanteosta. Samaan aikaan sota Euroopassa laajeni. Vain kolmisen viikkoa sodan loppumisen jälkeen Saksa miehitti Tanskan ja Norjan. Touko-kesäkuussa Saksa valtasi vielä Ranskan ja Alankomaat. Neuvostoliitto liitti itseensä Baltian maat loppukesästä 1940.
Suurvaltapoliittinen tilanne muuttui ja hyvin pian rauhan tulon jälkeen Suomessa alettiinkin puhua välirauhasta, eikä Moskovan rauhasta kuten sitä pitäisi virallisesti kutsua.
Suomi lähentyy Saksaa
Samaan aikaan kun Baltian maat liitettiin Neuvostoliittoon, alkoi Suomessa passiivisena pysynyt äärivasemmisto nostaa päätään. Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinander muistuttaa, että Suomessa oli hyvin paljon työläisiä, jotka olivat vakaumuksellisia kommunisteja.
Sotahistorioitsija evp Ari Raunio selventää ulkopolitiikan tavoitteita. Hän sanoo, että heti talvisodan päätyttyä Suomi esitti puolustusliittoa Ruotsin ja Norjan kanssa, mutta Neuvostoliitto ilmoitti sen olevan rauhansopimuksen vastainen. Sitten Suomi alkoikin lähentyä Saksaa.
Talvisodan aikana Saksa ei tehnyt elettäkään auttaakseen Suomea, vaan piti kiinni salaisesta sopimuksesta Neuvostoliiton kanssa, Näin Saksan alueen kautta ei voitu kuljettaa Suomeen tarkoitettua sotakalustoa.
Professori Henrik Meinander kertoo Saksan oven avautumisesta. Hän muistaa, että 17.8.1940 Suomeen saapui Hitlerin erikoislähettiläs, joka pyysi että Saksan joukkoja olisi voitu siirtää Pohjois-Norjasta Suomen kautta Saksaan. Vastapalveluksena Suomi saisi ostaa aseita.
Perustuu ohjelmaan: Suomi talvisodassa Haastateltavat: Henrik Meinander, Ari Raunio, Aron Livoson, Olavi Eronen ja Hilkka Tirronen Toimittaja: Seppo Heikkinen Vuosi: 2009
