Hyppää pääsisältöön

Heikki Ylikangas: Romahtaako rintama?

Historiantutkija Heikki Ylikangas ravisteli syksyllä 2007 suomalaisten historiakäsityksiä esittämällä uusia lukuja jatkosodassa teloitettujen karkurien määrästä.

Tietolaatikko

Heikki Ylikangas (s. 1937) on Helsingin yliopiston Suomen ja Skandinavian historian sekä oikeushistorian tutkija ja emeritusprofessori.
Ylikangas on tutkinut mm. sääty-yhteiskunnan sosiaalisia jännitteitä, väkivaltarikollisuuden historiaa ja Suomen sisällissotaa.
Hänen talvisotaa koskevat tulkintansa ovat herättäneet runsaasti keskustelua.
Ylikangas sai vuonna 1994 Tieto-Finlandia-palkinnon teoksestaan Tie Tampereelle.

Romahtaako rintama -teos vie lukijan keskelle kesän 1944 ratkaisevia sotatapahtumia.

Venäläisten suurhyökkäys 10.6. 1944 Valkeasaaressa Karjalan kannaksella pakotti suomalaiset vetäytymään kohti pohjoista osittain epäjärjestyksessä. Tuhannet miehet harhautuivat joukko-osastoistaan, ja heistä noin viidennes karkasi.

Kirja selvittää toimenpiteitä, joita suurhyökkäyksen höllentämän järjestyksen palauttamiseksi tehtiin. Karkuruuteen puututtiin ankaralla kädellä. "Emme me suomalaiset sen jalompia olleet kuin muutkaan."

Ylikankaan mukaan karkureita teloitettiin huomattavasti enemmän kuin aiemmin on annettu ymmärtää. Virallisen tiedon mukaan teloitettuja oli 57, Ylikankaan mukaan 91.

Tulos herätti tuoreeltaan myös vastustusta. Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian laitoksen johtajan Jarmo Niemisen mukaan Ylikangas syytti puolustusvoimien historioitsijoita teloitusten salailusta.

— En minä väitä, että tutkijat olisivat niitä erityisesti salailleet. He ovat uskoneet virallisia lukuja, Ylikangas vastasi kritiikkiin TV-uutisten haastattelussa.

Vuonna 2009 tutkijat kiinnostuivat kansalaisten käsityksistä maamme lähihistoriasta. Historiatietoisuus Suomessa -tutkimuksen tulokset ovat selvillä vuonna 2011.

Teksti: Petra Himberg

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto