Hyppää pääsisältöön

Steinerkoulun salaisuus

Näkyvätkö antroposofian perustajan Rudolf Steinerin kaikki aatteet steinerkoululaisten opetuksessa? MOT otti asiasta selvää ja totesi, että näin ei ole.

Tietolaatikko

Saksan yleisradioyhtiön ykköskanava uutisoi vuonna 2000, että Saksan steinerkouluissa oli historiantunneilla opetettu Steinerin rotuhierarkioita sekä tarinaa mereen vajonneesta Atlantiksesta.

Itävaltalaisen Rudolf Steinerin (1861-1925) mukaan nimettyjen koulujen pedagogiikka poikkeaa tavallisista kouluista monin tavoin.

Eroja ovat mm. oppikirjattomuus, taideaineiden korostaminen, luokka- ja opettajakeskeisyys sekä pakollinen eurytmia-liikunta.

Kritiikki on kohdistunut etenkin koulujen edustamaan maailmankatsomukseen, Steinerin kehittämään antroposofiaan.

Steinerin opit herättivät jo hänen omana aikanaan kummeksuntaa. Steiner mm. kumosi Einsteinin suhteellisuusteorian, esitti hämmentäviä käsityksiä ihmisen fysiologiasta sekä korosti arjalaisen rodun ylemmyyttä muihin nähden.

Steiner itse ei milloinkaan kirjoittanut koululleen opetussuunnitelmaa. Sen teki hänen seuraajansa Karl Stockmeyer 1950-luvulla.

Stockmeyerin opetussuunnitelman mukaan esimerkiksi Atlantiksesta on opetettava lapsille 8. luokalla. Noudatetaanko opetussuunnitelmaa suomalaisissa steinerkouluissa ja miten paljon oppilaat tuntevat itse Steineria?

MOT:n selvityksen mukaan valtaosa steinerkoululaisten vanhemmista suhtautuu varauksella antroposofiaan eikä lapsilla itsellään ole juurikaan tietoja Steinerista tai hänen kiistanalaisista opeistaan.

Kritiikistä huolimatta vanhemmat sanovat olevansa kouluun tyytyväisiä.

— Mulla oli tietysti huoli, koska en ole antroposofi enkä tiedä siitä juuri mitään. Mä olen äärimmäisen tarkka siitä, että kerrotaanko mun lapselle näitä tarinoita. Ja mä olen kyllä selvittänyt, että ei kerrota, steinerkoululaisen äiti Maritta Wacklin sanoo.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto