Hyppää pääsisältöön

Rahapelit voivat viedä mukanaan



Suomalaiset pelaavat rahapelejä yhä suuremmilla summilla. Suomalaiset sijoittivat Veikkauksen, Raha-automaattiyhdistyksen ja Fintoton peleihin keskimäärin lähes 2000 euroa vuonna 2008.

Osa sijoituksista palautuu luonnollisesti voittoina pelaajille, mutta paljon hävittyä rahaa ohjautuu Suomen pelimonopolin kautta tieteen, taiteen ja urheilun tukemiseen.

YLE Akuutti- Rahasta pelaamisen kasvu on Suomessa lähtenyt liikkeelle 1980-luvulta, johon verrattuna rahapelaaminen on suurin piirtein kaksinkertaistunut jos katsotaan siihen käytettyä rahamäärää. Suomalaiset on kyllä kovaa pelikansaa, A-klinikkasäätiön tutkimuspäällikkö Tuukka Tammi kertoo.

Hävittyjen pelieurojen käyttö hyvien asioiden tukemiseen on tietenkin positiivista, mutta asialla on myös kääntöpuolensa. Suurimmalla osalla pelaaminen on ongelmatonta, mutta joskus peli pyörittää pelaajaa. Peliriippuvuus on mielenterveyden häiriö, joka vaarantaa myös terveyden.

- Ongelmapelaamisen mittaaminen ei ole mitään eksaktia tiedettä, vaan sieltä saadaan suhteellisia totuuksia. Jos verrataan vaikka johonkin alkoholiongelmiin, niin siellä on sentään aika varmoja indikaattoreita siitä, että kasvavatko alkoholihaitat vai ei, Tammi sanoo.

40 000 pelaajaa koukussa

Arvioiden mukaan jonkin sortin ongelmapelaajia on Suomessa noin kolme prosenttia aikuisväestöstä. Heistä kolmasosa, eli noin 40 000 ihmistä, kärsii vakavasta riippuvuushäiriöstä. Heiltä pelit vievät niin rahat kuin myös vapaa-ajan. Peliriippuvaisten terapiaryhmän vetäjä tuntee pelihimon syntyprosessin:

YLE Akuutti- Tulee tappioita ja ihmiset lisäävät pelaamistaan ja panostustaan, koska he kuvittelevat sen johtuvan huonosta tuurista. Todellisuudessa tässä vaiheessa ihminen huomaa, että hän on menettänyt kontrollinsa pelaamiseen ja se riippuvuus ei ole enää hauskaa. Se on pakonomaista käyttäytymistä, psykologi Marja Pura kertoo.

Pelihimo rinnastetaan toiminnallisiin riippuvuuksiin, kuten pakonomaiseen shoppailuun ja seksiaddiktioon. Pelihimon neurobiologiset syyt ovat osin hämärän peitossa, mutta todennäköisesti taustalla on aivojen palkitsemisjärjestelmän toiminnan häiriö.

- Tunnetumpi riippuvuus on päihderiippuvuus, ja se näkyy ihmisen selkeänä päihtymistilana. Peliongelmaahan ei tunnista. Sehän ei näy päällepäin, Pura vertaa.

Kolmenlaisia ongelmapelaajia

Peliriippuvuus voi periaatteessa iskeä keneen tahansa. On matti meikäläisiä, joiden elämä on pelaamista lukuun ottamatta kunnossa. Toiset pelaavat paetakseen todellisuutta. Ja on myös niitä, joille pelihimo on vain yksi monista riippuvuuksista.

- Äärimmäisessä tapauksessa, kun puhutaan ihan epätoivoisesta vaiheesta, desperado-vaiheesta, jolloin ihminen on todella yksin ja hyvinkin velkaantunut, niin itsemurha-ajatukset ja myös -yritykset ovat ihan arkipäivää, Pura kertoo.

YLE AkuuttiPeliongelmat yhdistetään usein miehiin, mutta koukussa voi olla myös nainen. Naiset eivät pelaa niinkään jännityksen takia, vaan hukuttavat negatiiviset tunteensa pakonomaisella pelaamisella.

- Naisten ongelmat rupeavat ilmenemään aikuisiässä. Meillä alkaa olla nykyään yhä enemmän asiakkaita, jotka ovat nuoria aikuisia naisia. Heitä on myös ihan keski-ikäisiin ja eläkeikäisiin asti, Nuorten päihdeasema Redi 64:ssä työskentelevä Pura sanoo.

Yhä useampi peliongelmainen kertoo pelaavansa internetin rahapelejä, kuten nettipokeria.

- Se on helppoa. Sitä voi tehdä salaa ja kotoa käsin.

Monopolista hyötyä vai haittaa?

Internet on tehnyt rahapelaamisesta globaalia. Suurin osa ongelmapelaamisesta kohdistuu kuitenkin Suomen yksinoikeusyritysten eli Veikkauksen, Raha-automaattiyhdistyksen ja Fintoton peleihin.

YLE AkuuttiEuroopan unioni suhtautuu nuivasti Suomen rahapelimonopoliin. Oikeutusta järjestelmälle haetaan sillä, että monopoli ehkäisee rahapeliongelmia vapaampaa järjestelmää paremmin.

- Tästä on sitten vastaajasta riippuen erilaisia mielipiteitä, mitä hyvää monopolissa on ja mitä huonoa, Tuukka Tammi kertoo.

- Jos katsoo ongelmien ehkäisyn kannalta, niin kyllähän tämmöinen valtion tai julkisen vallan suorassa kontrollissa oleva järjestelmä ainakin periaatteessa pystyy paremmin puuttumaan havaittuihin ongelmiin.

Kansainväliset tutkimukset eivät kerro rahapelimonopolin paremmuudesta.

- Kansallisesti mitattuna tai isommilla alueilla mitattuna peliongelmien taso näyttää olevan suurin piirtein sama järjestelmästä riippumatta, Tammi sanoo.

Hoito vielä kehittymätöntä

Pelihimoisille on tyypillistä, etteivät he tunnusta ongelmaansa helposti edes itselleen. On arvioitu, että kymmenesosa ongelmapelaajista hakeutuu hoitoon, jota nykyisellään tarjoavat lähinnä päihdepalvelut ja vertaistukiryhmät.

YLE Akuutti- Hoito- tai apujärjestelmä on aika lailla kehittymätöntä tai olematonta vielä tällä hetkellä Suomessa. Ei edes kansainvälisen tutkimuksen valossa voida vielä osoittaa, että on yksi tehokas hoitotapa, joka pitäisi ottaa Suomessakin käyttöön. Enemmän nyrkkisääntö on se, että monenlainen hoito on parempaa kuin hoidottomuus, Tuukka Tammi kertoo.

Oulussa peliriippuvaisia on hoidettu ryhmäterapian avulla.

- Olemme keskittyneet kognitiiviskäyttäytymisterapeuttiseen hoitoon, joka yleensäkin on todettu addiktion hoidossa hyvin toimivaksi hoitomalliksi, Marja Pura kertoo.

- Peliriippuvuus on hyvin pitkälle omaehtoista toipumista. Ihminen havaitsee, että hänen suhteensa pelaamiseen ei ole ongelmaton, niin hän voi itse havahtua ja lopettaa pelaamisen.

Apua ongelmapelaamiseen:
Pakkopeli
Pelivoimapiiri
Peluuri


Asiantuntijat:

TUUKKA TAMMI, tutkimuspäällikkö, A-klinikkasäätiö

MARJA PURA, psykologi, Nuorten päihdeasema Redi 64

Toimittaja: MATTI AHOLA

  • Akuutin kysely: Riitelevät lapset latistavat lomafiiliksen

    Kesälomassa ärsyttävät eniten riitelevät lapset.

    Ihana, kamala kesäloma! Vaikka lomaa usein odotetaan kuin kuuta nousevaa, saattaa se myös kuormittaa ja nostaa pintaan kielteisiä tunteita. Akuutin kyselyn mukaan suomalaisia ärsyttävät lomailussa eniten riitelevät lapset, loman vähyys ja huono sää.

  • Saako sadesää mielesi matalaksi? Näin sää vaikuttaa sinuun

    Säällä on iso vaikutus mielialaamme.

    Lievimmillään huonoksi koettu sää aiheuttaa mielipahaa ja pettymyksen tunteita lomalaiselle. Joillakin sää voi vaikuttaa jopa terveydentilaan. Ihmisten kokemukset säästä ovat todellisia, mutta onko asiasta tutkimustietoa? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen vastaa kysymyksiin.

  • Asenne ratkaisee! – Sääriproteesi ei hidasta 3-vuotiaan Luca-Emilin menoa

    Luca-Emilin jalka amputoitiin 7 kuukauden iässä.

    Kolmevuotias Luca-Emil Mykkänen syntyi ilman pohjeluuta. Vamma selvisi äidille jo raskausaikana ja hän huolehti, miten lapsi tulee pärjäämään. Voiko hän koskaan kävellä? Huoli oli kuitenkin turha. Sääriproteesi ei hidasta Luca-Emilin menoa millään tavalla – pienen pojan vauhti on välillä niin kova, että vanhemmat joutuvat toppuuttelemaan menoa.