Hyppää pääsisältöön

Talvisodan ensimmäinen päivä

Talvisota alkoi 30. marraskuuta 1939 klo 6.50 aamulla. Neuvostoliitto käynnisti hyökkäyksen Suomeen koko itärajan pituudelta. Tässä koosteessa suomalaiset muistelevat, kuinka talvisota heidän kohdaltaan alkoi.

Talvisodan 50-vuotispäivän alla henkilökohtaisia muistoja sodan alusta kerrottiin Heikki Peltosen ja Terttu Lensun toimittamassa, toista tuntia kestäneessä puhelinkontaktiohjelmassa.

Laatokan Karjalassa Salmi ja Suojärvi olivat puna-armeijan ensimmäisiä hyökkäyskohteita. "Valtavia palloja putoili pelloille", muuan asukkaista kuvailee tykistökeskitystä.

"Näin pieni, puolueeton maa, ei tähän venäläinen hyökkää", hän muistelee yleistä mielipidettä ennen marraskuun loppua 1939.

Suojärven Hyrsylän mutkan asukkaat joutuivat jäämään sodan ajaksi vihollislinjojen taakse ja vankileireille.

Pohjoisemmassa neuvostojoukot hyökkäsivät rajan yli mm. Suomussalmessa ja Sallassa.

Maahyökkäyksen alettua Neuvostoliiton ilmavoimat aloittivat mm. Helsingin, Viipurin ja Turun pommitukset.

Läntisen Kannaksen armeijakunnan komentaja kenraali Harald Öhqvist kertoo tilanteesta Viipurissa ja eversti Mikola selvittää joukkojen ryhmityksiä sodan alkaessa vuonna 1959 tehdyssä tv-ohjelmassa.

Talvisodan ensimmäisenä päivänä radio välitti ohjeita ilmahälytysten ja evakuoinnin varalta.

Ulkoministeri Eljas Erkko kertoi Suomeen kohdistuneesta hyökkäyksestä englanninkielisessä lähetyksessä, joka oli suunnattu amerikkalaisille kuulijoille.

Kommentit
  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973. Pakkasesta huolimatta vastaanotto Suomessa oli lämmin.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto