Hyppää pääsisältöön

Kaupunkiasuminen ja sisustustaide muotoutuu

Suomen teollistuminen 1870-luvulta lähtien aiheutti muutoksia väestön ja kotien elämässä. Väestönkasvu, vesijohtovesi ja sähköt mullistivat asumista. Suomalainen arkkitehtuuri ja muotoilu lähti nousuun.

Vuosisadan vaihteessa suomalaisia oli noin 2,5 miljoonaa. Kaupunkien väestö lisääntyi räjähdysmäisesti ja puutalokorttelit vaihtuivat kivisiin kerrostaloihin.

Suomessa oli 1800-luvun loppupuolelle saakka noudatettu muista maista omaksuttuja tyylejä. Vain kansanomaiset tekstiilit ja talonpoikaishuonekalut olivat suomalaista alkuperää.

Kansallinen herääminen ja kiinnostus omaan kulttuuriin synnyttivät suomalaisen arkkitehtuurin ja sisustustaiteen.

Kansallisromantiikka ja Euroopassa syntynyt taide- ja sisustustyyli jugend loivat pohjan suomalaiskansalliselle sisustustaiteelle ja muotoilulle. Keskiaikainen linna ja suomalainen tupa tarjosivat innoitusta uusille kotimaisille huonekaluille ja tekstiileille.

Vuonna 1871 perustettiin Taideteollisen korkeakoulun edeltäjä, veistokoulu, ja Arabian posliinitehdas aloitti toimintansa vuonna 1874. Samalla vuosikymmenellä perustettiin myös suomalaisia huonekalutehtaita. Vuosikymmenen lopulla perustettiin Suomen Käsityön Ystävät ry ja aloitettiin tilkkujen kerääminen Karjalasta. Löydetyistä tilkuista aloitettiin mallien valmistus.

Suomalainen suunnittelu huomattiin myös maailmalla ja vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyssä Suomi voitti tekstiileillään kultaa ja huonekaluillaan hopeaa. Näyttely oli samalla myös taiteilijoiden puheenvuoro Suomen venäläispyrkimyksiä vastaan.

Maaseudun köyhyys ajoi ihmisiä tehdaspaikkakunnille ja kaupunkeihin paremman toimeentulon toivossa. Väestonkasvu oli saanut aikaan valtavan asuntopulan. Ensimmäiset työväenkorttelit syntyivät kun tehtaiden omistajat ryhtyivät rakennuttamaan työntekijöilleen asuntoja.

Teksti: Suomalainen koti -dokumentin pohjalta Heidi Sommar
Otteet ohjelmasta Suomalainen koti (ohjaus Eeva Vuorenpää, 1995)

Lue lisää:

Tupamiljöö 1920-luvulta.

Koti ja sisustus 1920- ja 1930-luvulla

Väkiluvun kasvu, kaupungistuminen ja kulutustapojen muutos aiheuttivat muutoksia suomalaiseen asumiseen vuosisadan alkupuolella.

Lue lisää:

Mainoskuva 1950-luvun sisustuslehdessä

Koti ja sisustus 1950–1970

Sodan ja pula-ajan koettelemusten jälkeen uudet värit ja materiaalit valtasivat suomalaiset kodit. Televisio ja sohvaryhmät saapuivat olohuoneisiin.

Lue lisää:

Kuvakaappaus tv-ohjelmasta arjen historia.

Koti ja sisustus 1980- ja 1990-luvulla

Nousukausi ja ulkomailta omaksutut tyylit vaikuttivat koteihin 80-luvulla ja koteihin ilmestyi paljon uusia uusia esineitä vohveliraudoista vhs-nauhureihin. Tietokoneet ja elektroniikka valloittivat kotien arjen lopullisesti 90-luvulla.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto