Hyppää pääsisältöön

Ulkomaankirjeenvaihtaja Rauli Virtanen

Rauli Virtanen kyllästyi vuonna 1970 tiedotusopin teoreettisuuteen ja lähti rahtilaivalla Rio de Janeiroon. 40 vuoden aikana on tullut nähdyksi paljon.

Etelä-Amerikkaan opiskelijan veti kiinnostus alueen poliittiseen historiaan ja vallinneeseen kriisitilanteesen. Sittemmin tutuiksi tulivat sotatilat mm. Vietnamissa ja Afganistanissa.

Sotakirjeenvaihtajan sijaan Virtanen nimittää itseään "rauhankirjeenvaihtajaksi". Elämä on ollut rikasta, mutta:

—En yhdy niihin, jotka sanovat, että päivääkään en vaihtaisi pois. Kyllä tässä on tuhrautunut kuukausia lentokentillä ja sen ajan olisin voinut olla perheen kanssa. Mutta balanssi on kuitenkin ihan positiivinen, hän sanoo syksyllä 2009.

Virtasen ammattitaitoa on ollut kyky saada keskusteluyhteys pelättyjenkin sissien, mm. talibanien ja Abu Sayyafin, kanssa. Olennaista on osata oikeat sanat ja eleet.

— Mä aina sanon että "Trust me, I´m a reporter", hän paljastaa.

Maailmassa on laskutavasta riippuen 192-193 itsenäistä valtiota. Virtanen on käynyt niissä jokaisessa. Mihin niistä hän haluaa vielä palata?

— Mä tykkään rauhallisista paikoista. Nuorena viihdyin Copacabanalla ja Ipanemalla, nyt mä rakastan herätä Mongoliassa teltassa, missä ei ole ihmisiä lähimaillakaan. - Toivottavasti niitä maita ei tule lisää ettei joku taas kysy että ootko sä käynyt niissä kaikissa, hän nauraa.

Teksti: Petra Himberg

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto