Hyppää pääsisältöön

Vanha Venäjä

Aaro Söderlundin kahdeksanosaisessa Vanhaa Venäjää käsittelevässä ohjelmasarjassa perehdytään Venäjän monivaiheiseen historiaan, jossa myös suomalais-ugrilaisilla on ollut oma keskeinen roolinsa.

Ohjelmasarjan ensimmäisessä osassa käsitellään Venäjän asutushistorian varhaisimpia vaiheita jääkaudelta aina Nevajoen syntyyn. Ohjelmassa tarkastellaan mm. Peurasaaren ainutlaatuista mesoliittista kalmistoa ja tutustutaan kampakeraamiseen kulttuuriin.

Sarjan toisessa jaksossa perehdytään pronssikauteen ja sivutaan samalla Suomen historiaa. Suomen sisäosat kuuluivat itäiseen kulttuuripiiriin, ja vain merenranta-alueet olivat skandinaavisen läntisen pronssikulttuurin vaikutukselle alttiina. Mistä ja miten pronssiin tarvittava tina tuotiin?

Kolmannessa audiossa tutustutaan rautakauden Venäjällä vaikuttaneisiin gootteihin ja pohditaan heidän vaikutustaan Suomessa. Asuiko esimerkiksi Turussa goottilainen siirtokunta? Mitä tapahtui, kun Etelä-Venäjän gootit hyökkäsivät Rooman keisarikuntaa vastaan?

Slaaveja tavataan ensi kerran Pohjois-Venäjällä 600-luvun lopulla. Neljännessä jaksossa käsitelläänkin slaavien alkuperää ja pohditaan, mikä ajoi heidät Pohjoiseen.

Viides osa tarkastelee Venäjän valtion varhaisvaiheisiin liittyviä keskeisiä paikkoja Suomen tuntumassa. Näitä ovat mm. Rurikin Vanha Laatokka ja Novgorodista laskeva Olhavajoen koski.

Kuudennessa audiossa käsitellään Novgorodin ruhtinaskuntaa. Ohjelmassa perehdytään Novgorodin (uusikaupunki) ja Rurikovo Gorodichen (vanhakaupunki) väliseen dynaamiseen suhteeseen, kaupungin sankareihin Kiovan Rusiin ja Jaroslav I Viisaseen sekä heidän merkittävimpiin rakennusluomuksiinsa.

Seitsämännessä osassa perehdytään Novgorodin tasavallan syntyyn, jonka hallintorakenteella oli piirteitä niin tasavallasta, harvainvallasta, pappisvallasta kuin yksinvallastakin. Novgorod olikin eräs keskiaikaisen Euroopan suurialaisimpia valtioita, ja sen verotus- ja kulttuurivaikutus tuntui myös Suomessa.

Sarjan viimeisessä jaksossa kuullaan, kuinka mongolit valloittivat Venäjän vuosina 1237-1240, Novgorodia lukuunottamatta. Miten 240 vuotta kestänyt mongolivalta vaikutti Venäjän kehitykseen ja Moskovan nousuun? Kuinka Novgorod tuhoutui Iivana Julman joukkojen kynsissä vuonna 1570?

Teksti: Outi Heinonen

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto