Hyppää pääsisältöön

Tietotekniikkaguru Petteri Järvinen

Petteri Järvisestä tuli vuonna 1984 television tietokonetietäjä. Hänet löydettiin toimituksen alakerrassa toimivan atk-myymälän tiskin takaa.

Tietolaatikko

Petteri Järvinen on palkittu useaan otteeseen tieto- ja viestintätekniikkaa koskevan tiedon popularisoimisesta. Hän on saanut mm. Valtion tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 1988.

Järvinen sai moitteita tuotemerkkien puffaamisesta ruudussa. Hänestä laitteiden kehuminen oli perusteltua, koska ohjelmaan valittiin vain uusia ja hyviä koneita.

Järvisen ensimmäinen oma kone oli Commodore 4032, josta hän vaihtoi Apple 2:een vuonna 1980. Hänen ensimmäinen matkapuhelimensa oli käytettynä ostettu NMT-laite, josta vuonna 1992 sai pulittaa 5000 markkaa.

Suomen tietokoneistuminen on tapahtunut eri vaiheissa. Alussa tietokoneet olivat isoja ja mystisiä laitteistoja, 80-luvulla tapahtui mikrojen vallankumous, ja 90-luvulla tuli internet.

Tietoa kaivattiin, ja Järvinen esiintyikin asiantuntijana noin 150 ohjelmassa. "Suomi oli kehityksen huipulla, Suomi oli jalustalla ja Suomea seurattiin", hän sanoo.

Järvisen mielestä suomalainen kylähullu- ja propellipääperinne on muutenkin tuottanut paljon fantastisia arjen keksintöjä. Eräs hienoimmista, hän sanoo, on astiankuivauskaappi.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto