Hyppää pääsisältöön

Tietotekniikkaguru Petteri Järvinen

Petteri Järvisestä tuli vuonna 1984 television tietokonetietäjä. Hänet löydettiin toimituksen alakerrassa toimivan atk-myymälän tiskin takaa.

Tietolaatikko

Petteri Järvinen on palkittu useaan otteeseen tieto- ja viestintätekniikkaa koskevan tiedon popularisoimisesta. Hän on saanut mm. Valtion tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 1988.

Järvinen sai moitteita tuotemerkkien puffaamisesta ruudussa. Hänestä laitteiden kehuminen oli perusteltua, koska ohjelmaan valittiin vain uusia ja hyviä koneita.

Järvisen ensimmäinen oma kone oli Commodore 4032, josta hän vaihtoi Apple 2:een vuonna 1980. Hänen ensimmäinen matkapuhelimensa oli käytettynä ostettu NMT-laite, josta vuonna 1992 sai pulittaa 5000 markkaa.

Suomen tietokoneistuminen on tapahtunut eri vaiheissa. Alussa tietokoneet olivat isoja ja mystisiä laitteistoja, 80-luvulla tapahtui mikrojen vallankumous, ja 90-luvulla tuli internet.

Tietoa kaivattiin, ja Järvinen esiintyikin asiantuntijana noin 150 ohjelmassa. "Suomi oli kehityksen huipulla, Suomi oli jalustalla ja Suomea seurattiin", hän sanoo.

Järvisen mielestä suomalainen kylähullu- ja propellipääperinne on muutenkin tuottanut paljon fantastisia arjen keksintöjä. Eräs hienoimmista, hän sanoo, on astiankuivauskaappi.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto