Hyppää pääsisältöön

Mainilan laukaukset sytyttivät talvisodan

Talvisota käynnistyi Mainilan rajakylässä 26.11.1939 ammutuista laukauksista, joiden Neuvostoliitto väitti tulleen Suomen puolelta.

Venäläisten mukaan laukauksiin oli kuollut neljä puna-armeijan sotilasta. Lisäksi useiden sanottiin haavoittuneen.

Suomessa rajavälikohtausta pidettiin alusta alkaen "teatterinäytöksenä". Myöhemmin myös venäläiset ovat myöntäneet Neuvostoliiton lavastaneen tapahtuman. Kyseessä oli siis varhainen esimerkki informaatiosodankäynnistä.

Puna-armeija tulitti Mainilassa omia asemiaan, päätoimittaja Raimo Seppälä toteaa Tänään iltapäivällä -ohjelmassa laukausten vuosipäivänä 1999.

Sotahistorioitsija Antti Juutilainen ja professori Ohto Manninen tutustuivat marraskuussa 1999 A-studion ohjelmassa Mainilan maastoon.

Vuonna 2004 lähetetyssä Kamera kiertää -ohjelmassa venäläisten laukauksille esiteltiin silminnäkijä. Himankalainen Eeti Mattila sanoi olleensa ammuskelun aikana vartiossa läheisessä männynlatvassa.

Prof. Ohto Manninen kertoo kirjassaan ”Molotovin cocktail – Hitlerin sateenvarjo” (1994) Moskovan arkistoista löytyneistä Leningradin puoluejohtajan Zhdanovin muistiinpanoista, jotka Mannisen mukaan osoittavat Mainilan laukaukset Zhdanovin suunnittelemiksi.Suomessa on ollut vallitseva käsitys, että venäläiset ampuivat Mainilassa omia asemiaan kohti. Mm. venäläinen tutkija Vladimir Baryshnikov on katsonut, ettei laukauksia ammuttu lainkaan, vaan ne olivat alun pitäenkin Neuvostoliiton johdon puhdas propagandatemppu sodan aloittamiseksi (ks. Helsingin Sanomat 14.2.2004). Baryshnikovin näkemyksiä on julkaistu suomeksi dosentti Johan Bäckmanin ylläpitämissä välineissä.

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto