Hyppää pääsisältöön

Henrik Otto Donnerille musiikki oli rajatonta

Säveltäjä ja muusikko Henrik Otto Donner oli 1960-luvulta alkaen suomalaisen kevyen musiikin vahva vaikuttaja.

Otto Donner (1939–2013) alkoi 1950-luvulla soittaa jazzia ja opiskella taidemusiikkia. Hänen opettajinaan toimivat Joonas Kokkonen, Nils-Eric Fougstedt ja György Ligeti.

Vuonna 1963 tehdyssä haastattelussa Donner sanoo jazzin soittamisen suorastaan helpottaneen taidemusiikin opintoja. Hänen mielestään siirtyminen jazzpohjalta konserttimusiikkiin oli laajempikin ilmiö pohjoismaisessa modernismissa.

1960-luvulla Donner nousi kotimaisen avantgardemusiikin keskeiseksi hahmoksi. Hän teki sävellyksissään radikaaleja kokeiluja ja toi aktiivisesti Suomeen poikkitaiteellista, yllätyksellistä happeningtaidetta.

1960-luvun puolivälissä suomalaisen jazzmodernismin kärkeen kuului Christian Schwindtin yhtye, jossa Donner soitti trumpettia. Vuosikymmenen jälkipuoliskolla hän kokosi jazz- ja rocksoittajia yhteen oman Otto Donner Treatmentinsa puitteisiin.

Musiikin yhdistäminen muihin taiteisiin oli yksi Donnerin päälinjoista. Hänen kuuluisia produktioitaan oli mm. Pori Jazziin 1969 valmistettu jazzsovitus Pentti Saarikosken runokokoelmasta En soisi sen päättyvän.

Jo 1960-luvun lopulla Donner profiloitui kärjekkäänä kulttuurikeskustelijana. Populaarikulttuurille vaadittiin oikeuksia ja tukea, ja erilaisten musiikkilajien arvosta kiisteltiin tiukasti.

Jatkoaika-ohjelmaan tallentui vuonna 1969 aihetta koskeva debatti. Donner vaatii siinä musiikkikoulutusta ja -tarjontaa, joka soisi kaikille mahdollisuuden luoda musiikista kokonaiskuvan ja panna itse sen lajeja tärkeysjärjestykseen.

Tämä kulttuuripoliittinen moniarvoisuus oli konkretisoitunut jo muutamaa vuotta aiemmin. Vuonna 1966 Donner perusti yhdessä Atte Blomin ja Christian Schwindtin kanssa Love Records -yhtiön, joka mullisti monin tavoin siihen astisen suomalaisen musiikkituotannon.

"Levy-yhtiö ei ole mikään sukkatehdas", Donner totesi vuonna 1979, kun Love oli jo lähellä loppuaan. Musiikkialalla oltiin tekemisissä luovien ihmisten kanssa, ja levyfirman tehtävänä oli luoda miljöö, jossa luovuus voi tulla esille.

"Lopputulos ei ole se levy tai kasetti, vaan se henkinen omaisuus, mikä siellä urissa on."

Lovelle oli Otto Donnerin mielestä tunnusomaista, ettei siellä kukaan ollut erikoistunut vain yhteen kapeaan kulttuurisegmenttiin. Tärkeää ei ollut, mitä tyyliä tai lajia musiikki edusti vaan miten se puhutteli.

1970-luvulla mittava osa kiinnostavasta taiteesta kanavoitui kotimaiseen rockiin, ja Lovesta tulikin aikakauden rockmusiikin tärkein julkaisija.

Donner on toiminut monissa musiikkialan viroissa ja luottamustehtävissä, mm. Yleisradion viihdepäällikkönä 1970–1974 sekä Elvis ry:n ja Teosto ry:n puheenjohtajana.

Musiikin sosiaalinen ulottuvuus – suhde musiikin, muusikoiden ja yleisön välillä – oli hänelle tärkeää läpi uran. Donner olikin tärkeä vaikuttaja myös Elmun, Radio Cityn ja Lepakon taustalla.

Otto Donner jätti jälkeensä monialaisen sävellystuotannon, joka käsitti jazzia, modernia taidemusiikkia, iskelmiä, poliittisia lauluja sekä teatteri-, elokuva- ja mainosmusiikkia.

Hänen musiikissaan rytmi pysyi aina tärkeänä elementtinä. Vuonna 1992 valmistuneessa säveltäjäkuvassa Donner selittää umolaisille kappaletta Ritual I ja pohtii musiikin mielenkiinnon säilyttämistä sekä rytmin merkitystä.

Teksti: Jukka Lindfors ja Elina Yli-Ojanperä

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?