Hyppää pääsisältöön

Sikainfluenssa on pelättyä harmittomampi tauti



Sikainfluenssan tautihuippu on parhaillaan meneillään useilla paikkakunnilla Suomessa. Samalla se on jo joillakin paikkakunnilla ohi, ainakin tältä erää. Asiantuntijatkaan kun eivät ole varmoja siitä koetteleeko taudin toinen ja ehkäpä vielä kolmaskin aalto suomalaisia.

Sikainfluenssa jää Suomessa kuitenkin ensimmäisiä arvioita huomattavasti lievemmäksi taudiksi, jopa lievemmäksi kuin tavallinen, jokavuotinen kausi-influenssa. Mutta jo sattuneet, useat taudin aiheuttamat kuolemat - ja niiden uutisointi - ovat saaneet suomalaiset huolestumaan ja hakeutumaan kuntien rokotusjonoihin. Asiantuntijat kuitenkin rauhoittelevat kansalaisia parhaansa mukaan ja muistuttavat taudin realiteeteista.

YLE Akuutti– Kohu ei ole ollut verrannollinen taudin vaikeusasteeseen. Vähättelemättä tätä ongelmaa, mutta kun tauti pannaan isompiin raameihin, niin aika pikkuasiasta tässä on kysymys, toteaa Heikki Peltola, infektiotautiopin professori.

Meksikosta alkunsa saanut sikainfluenssa on levinnyt viime keväästä lähtien koko maapallolle. Kyseessä on uusi H1N1-tyypin influenssavirus, johon on sekoittunut aineksia eri viruksista. Tämä sikasyntyinen influenssa on saanut kansan suussa nimen sikainfluenssa. Taudin oireet ovat äkillinen kuume ja hengitystieoireet, kuten kurkkukipu, yskä ja nuha. Lisäksi sikainfluenssassa on jonkin verran suolisto-oireita.

– Tämä on aivan keskeinen ongelma tässä taudissa. Ei ole helppoa keinoa tautia erottaa muista influenssoista.

– Tilanne hankaloituu vielä, koska nyt on hyvin todennäköistä, että tämän sikasyntyisen influenssan lisäksi me saamme kausi-influenssan, joka on ehkä H3N2-virustyyppiä. Se voi aiheuttaa kovempiakin oireita kuin tämä sikasyntyinen influenssa. Diagnostiikkaongelma vaikeutuu entisestään, Peltola kertoo.

Valtaosa toipuu hyvin

Seurauksiltaan vakavin maailmanlaajuinen influenssaepidemia oli vuonna 1918 alkanut espanjantauti. Siihen kuoli Suomessa yli 30 000 ihmistä, ja maailmanlaajuisesti espanjantauti tappoi jopa sata miljoonaa ihmistä. Osalla iäkkäistä ihmisistä on suojaa sikainfluenssaa vastaan vuosikymmeniä sitten sairastamiensa H1N1-infektioiden seurauksena.

YLE AkuuttiKeskimäärin sikainfluenssa muistuttaa vakavuudeltaan tavallista kausi-influenssaa. Kausi-influenssaan kuolee Suomessa vuosittain noin tuhat ihmistä, suurin osa heistä on iäkkäitä.

– Minun oma arvioni on, että hyvin vähän suomalaisia kuolee sikainfluenssaan. Hieman ihmettelen, jos se luku on paljon suurempi kuin kymmenen, ei ainakaan tuhansia, arvioi Heikki Peltola.

Valtaosa influenssaan sairastuneista toipuu hyvin tarvitsematta lääkärin hoitoa.

YLE Akuutti– Olen aina ollut talonpoikaisjärjen kova kannattaja. Jos tavallinen ihminen, jolla ei ole mitään perustautia, sairastuu hengitystieinfektioon ja hän kokee sen sellaisena kuin monet hengitystieinfektiot aiemminkin ovat olleet, niin pysyköön kotona ja seuratkoon tilannetta, Peltola neuvoo.

Riskiryhmiin kuuluvien influenssaoireisten potilaiden pitää kuitenkin ottaa heti yhteyttä lääkäriin. Riskiryhmiä ovat raskaana olevat ja joitakin tiettyjä pitkäaikaissairauksia sairastavat.

– Mutta jos kuka tahansa meistä alkaa kehittää oireita, jotka huolestuttavat ja yleistila huonontuu, niin ilman muuta silloin kannattaa ja pitää hakeutua lääkäriin. Tämä viruslääke, oseltamiviiri, pitää aloittaa mahdollisimman pian, jotta siitä saadaan paras hyöty.

Muutamia erityispiirteitä

Sikainfluenssalla on muutama erityispiirre. Se iskee selvästi nuorempiin ihmisiin kuin tavallinen kausi-influenssa. Vakavat tautitapaukset esiintyvät poikkeuksellisen nuorissa ikäryhmissä. Toinen huomattava erityispiirre on se, ettei tauti leviä samalla lailla kuin tavallinen kausi-influenssa.

– On hyvin ihmeellistä, että se on käyttäytynyt läiskittäin. Se ei ole missään levinnyt kuin kulovalkea koko maahan ja aiheuttanut kerralla suuren epidemian, niin kuin muut influenssat yleensä aiheuttavat, Peltola selventää.

YLE AkuuttiRokottamalla koetetaan ehkäistä kuolemia ja vakavia jälkitauteja. Viranomaiset toivovat, että he joille sikainfluenssarokotetta tarjotaan, ottaisivat sen.

– Kannattaa aina muistaa, että jos näitä rokotusreaktioita kovasti moittii ja pitää niitä ongelmana, niin kannattaa silloin myös muistaa se tauti mitä vastaan pyritään rokottamaan. Eli ei pidä verrata näitä reaktioita henkilöön, joka ei ole ottanut rokotetta ja jolla tietenkään ei ole mitään rokotusreaktioita. Sen sijaan pitää verrata näitä mahdollisia oireita sellaiseen henkilöön joka on kokenut sen taudin. Se on se relevantti vertailuryhmä ja tätä ei aina pidetä mielessä.

Rokotteella uskotaan olevan hyvä teho siksi, ettei sikainfluenssavirus näytä muuttuneen reilun puolivuotisen olemassaolon aikana. Sikainfluenssasta on kuitenkin todettu jo toinen aalto Meksikossa ja Yhdysvalloissa. Mutta se ei ole iskenyt ensimmäistä aaltoa kovempana.

Miten tauti kehittyy?

– Tuleeko tällainen toinen aalto ja mahdollinen kolmas aalto Suomeen, niin se on aikalailla epäselvää. Vaikka se tulisikin, niin mikään kova fakta ei puhu sen puolesta, että tässä olisi kovin kummoisesta taudista kysymys, Peltola rauhoittelee.

YLE AkuuttiHeikki Peltola muistuttaa kuitenkin, että viranomaisten ohjeet ovat tehty hyvää tarkoittaen ja niitä kannattaa noudattaa, varsinkin riskiryhmien suhteen. Taudista on turha olla huolissaan.

– Faktahan on se, että koskaan aiemmin ei ole voitu jotakin virustautia seurata niin tarkkaan kuin nyt seurataan. Sillä on tietysti hyvät ja huonot puolensa. Hyvä puoli on, että asiantuntijat ovat aivan tarkasti tietoisia siitä missä taudin osalta mennään ja paljonko näitä todettuja tautitapauksia maailmalla on. Ikävä puoli on se, että tieto lisää myös ahdistusta.

Asiantuntijatkaan eivät osaa tarkasti sanoa milloin jokin epidemia päättyy. Oletettavaa on, että sikainfluenssa on keskuudessamme vielä jonkin aikaa. Mahdotonta on myös vastata siihen mitä tauteja tulevaisuus tuo tullessaan. Mutta, että ihmiskuntaa koettelisi espanjantaudin tyyppinen tuhoisa influenssa, on epätodennäköistä.

– Minä luulen, että semmoista ihmiskunta ei enää tule kokemaan, Heikki Peltola sanoo.

Asiantuntija: HEIKKI PELTOLA, infektiotautiopin professori, Helsinki

Toimittaja: KARITA LEHIKOINEN-STEDT

Lisätty asiasanat ja mobiiliyhteenveto 23.11.2015

  • Voivatko oikomiskojeet aiheuttaa äännevirheitä?

    Miten oikomiskojeet vaikuttavat lapsen puheen kehitykseen?

    Jo ennen kouluikää moni lapsi saa suuhunsa jonkin oikomiskojeen hyvän purukaluston ja kunnollisen purennan tukemiseksi. Kun lapsen suuhun ilmestyy ylimääräinen laite, voi puhe puuroutua. Miten selkeät ärrät ja ässät sekä hyvä purenta ja kaunis hammasrivistö saadaan mahtumaan samaan suuhun? Entä mitä tapahtuu puuroutuneelle puheelle, kun hoito päättyy?

  • Tiesitkö tämän mustikasta?

    Säännöllinen mustikan syöminen voi lieventää tulehdustilaa.

    Mustikka on metsien kultakimpale. Jo muutama desi mustikoita päivässä auttaa kattamaan hyvän osan esimerkiksi päivän kuitumäärästä ja E-vitamiinitarpeesta. Säännöllinen mustikoiden syöminen voi myös lieventää esimerkiksi diabetekseen ja sepelvaltimotautiin liittyvää matala-asteista tulehdustilaa.

  • Juoksu vapauttaa mielen – “Juoksulenkki voi olla meditatiivinen kokemus”

    Juoksulenkillä kannattaa liikuttaa kehon lisäksi myös mieltä

    – Ihminen on kokonaisuus, siksi juoksulenkillä kannattaa liikuttaa kehon lisäksi myös mieltä. Juoksun mahdollisuudet ovat valtavat ja se on fyysisten terveysvaikutusten lisäksi erinomainen väline ajatusten jäsentämiseen ja koostamiseen. Näin sanoo entinen kilpajuoksija ja psykoterapeutti Kirsi Valasti.

  • Juotko liikaa? Lue lääkärin vinkit alkoholin kohtuukäyttöön

    Lääkärin vinkit alkoholin kohtuukäyttöön.

    A-klinikan johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki on auttanut monta alkoholin suurkuluttajaa kohtuukäyttäjäksi – pienin askelin. Kohtuukäyttöön siirtyminen vaatii ennen kaikkea tukea ja lujaa tahtoa. Syyllisyyden tunteen Simojoki kannustaa heittämään romukoppaan.