Ilmastokatastrofi peruutettu: käsikirjoitus

9.11.TV1 klo 20:00

MOT: Ilmastokatastrofi peruutettu

Juonto: Maailman hallitukset valmistautuvat joulukuussa pidettävään suureen ilmastokokoukseen, jossa pitäisi ratkaista, miten ihmiskunta vastaa ilmastokatastrofin uhkaan. Kioton sopimusta korvaamaan neuvotellaan uutta Kööpenhaminan sopimusta.

Uhka perustuu hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n arvioon. Sen mukaan maailma kokee parhaillaan ennennäkemätöntä lämpötilan nousua, jonka aiheuttaja on ihminen itse, hiilen ja öljyn poltosta tulevine hiilidioksidipäästöineen.

Maailman ilmasto on vaihdellut aina. Mutta nyt lämpenemistä väitetään ainutlaatuiseksi, jollaista ei ole ennen koettu. Käsitys perustuu tälle kuviolle:

Kymmenen vuotta sitten esitelty, jääkiekkomailaksi ristitty kuvio oli tarkoitettu mullistamaan siihenastinen käsitys maapallon ilmaston historiasta. Tuhat vuotta suorana jatkuva mailan varsi luo käsitystä ilmaston vakaudesta ja sen jyrkästi ylöspäin kääntyvä lapa 1900-luvun lopulla todistaa ilmaston äkillisestä, voimakkaasta lämpenemisestä, ihmisen vaikutuksesta.

Perinteisen käsityksen mukaan ilmasto on luonnollisista syistä vaihdellut viime vuosituhannen aikana huomattavasti, ja keskiajalla se oli selvästi nykyistä lämpimämpi. Kiekkomailassa keskiajan lämpökausi ja sitä seurannut pieni jääkausi olivat kadonneet kuvasta.

Lätkämaila sai kunniapaikan IPCC:n 3. arviointiraportin kansilehdellä. Siitä tuli katastrofaalisen ilmastomuutoksen tunnuslogo.

Lätkämailan nojalla väitettiin, että vuosi 1998 oli vuosituhannen lämpimin vuosi.

Steve McIntyre: ”At the time I was doing mining exploration business and I just wondered, in the most casual possible way, how they knew that. So that led me start looking of the data and six years later, I´m still doing it”.

(“Tuohon aikaan toimin kaivostutkimusbisneksessä, ja kummeksuin ihan arkiseen tapaan, että mistä he sen tiesivät. Joten se johti minut tutkimaan heidän dataansa ja kuuden vuoden jälkeen teen sitä edelleenkin”.)

Juonto: Kanadalainen tilastomatemaatikko Steve McIntyre epäili kiekkomailakuvion tieteellistä kestävyyttä, ja hän päätti selvittää sen takana olevat numerot, tilintarkastajan huolellisuudella. Jääkiekkomailan isä, professori Michael Mann yritti kaikin keinoin estää häntä pääsemästä käsiksi tutkimusaineistoonsa, mutta lopulta McIntyre onnistui v. 2003 saamaan datan haltuunsa.

McIntyre: ”It turned out that he had modified a principal components method incorrectly and the modified method produced hockey stick-shaped graphs ninety-nine percent of the time. It also emphasized a class of proxies , strip-bark bristlecone pines that previous authors had said were not actually temperature proxy”.


(“Ilmeni, että he olivat muunnelleet pääkomponettianalyysiä väärin ja muunnettu metodi tuotti kiekkomailan muotoisia käyriä 99 prosenttia ajasta. Metodi myös korosti erään proxyn, eli korvikemittarin merkitystä. Ko. proxy oli kalifornialainen vihnemänty, joka aikaisempien tutkijoiden mukaan ei sopinut lämpötila-proxyksi”.)

Juonto: Lämpömittareilla mitatut tilastot yltävät vain 150 vuoden päähän. Siksi kauemmaksi historiaan kurkottavia lämpötilastoja rakennetaan ns. proxyjen, eli korvikemittarien varaan. Menneitä säätiloja tulkitaan mm. puiden vuosirenkaiden kasvusta sekä järvien pohjamudasta, sedimenteistä.

Lätkämailan muoto perustui ratkaisevilta osiltaan vain muutaman amerikkalaisen vihnemännyn vuosilustoille.

McIntyren voitto jääkiekkomailasta oli täydellinen. Yhdysvaltain tiedeakatemia asetti lautakunnan tutkimaan hänen löydöksiään. Selvityksen perusteella tiedeakatemia vahvisti, että McIntyre oli epäilyissään oikeassa ja ilmoitti, että vihnemäntyä ei pitäisi enää käyttää todisteena ilmaston muutoksista.

Steve McIntyre, muukalainen ilmastotieteen ulkopuolelta, oli onnistunut murskaamaan Mannin lätkämailan, ilmastonmuutosliikkeen ikonin.

Mutta jääkiekkomailan taru ei ollut lopussa. Katkaistun mailan tilalle perustettiin kokonainen mailatehdas.

McIntyre: ”There was another class of, of study which used a series of... from a scientist called Keith Briffa, from Northern Russia, from a site called Yamal, and this had an even bigger hockey stick-shape than the Michael Mann -hockey stick and this one was used in... has been used in multiple studies as well and so, over the past few years I've been trying to get information about how this particular series was constructed “.

(“…oli toinenkin tutkimus, joka käytti Keith Briffa -nimisen tutkijan sarjaa Pohjois-Venäjältä, Jamalin niemimaalta.Sillä oli vielä suurempi kiekkomailan muoto kuin Michael Mann’in lätkämailalla ja sitä on käytetty myös lukuisissa muissa tutkimuksissa. Parin viime vuoden aikana olen yrittänyt saada tietoa siitä, kuinka tämä nimenomainen sarja on koostettu”. )

Keith Briffa on ilmastotutkimuksen suuria nimiä. Hän toimii professorina IPCC:n tieteellisessä linnakkeessa Britanniassa, Itä-Anglian yliopiston ilmastontutkimusyksikössä, CRU:ssa. Hän on myös IPCC:n raporttien pääkirjoittaja ilmastohistorian alalla.

McIntyre joutui käymään kolmen vuoden kamppailun saadakseen Briffan Jamal-aineiston suurennuslasinsa alle. Mutta sitä ennen oli tapahtunut paljon.

Keskiajan tunnettu lämpö hiosti IPCC:tä lähellä olevien tutkijoiden selkää. 90-luvun puolivälissä yhdysvaltalainen geologi David Deming sai hämmästyttävän sähköpostin. Siinä eturivin ilmastotutkija ilmoitti kollegalleen seuraavaa:


”Meidän täytyy päästä eroon keskiajan lämpökaudesta”

Deming kertoi saamastaan viestistä Yhdysvaltain senaatin kuulustelussa.

Pian kirjeen jälkeen brittitutkija Keith Briffa julkaisi tutkimuksen, jossa tuhannen vuoden ilmastokehitys näytti tällaiselta: (ylempi käyrä)

Juonto: Briffan tutkimus perustui hyvin suppealle aineistolle Polar Uralsin alueelta Pohjois-Venäjältä. Vain kolmen lyhyen puulustonäytteen avulla hän saattoi väittää, että vuosi 1032, keskellä leudointa keskiaikaa, olisi ollut vuosituhannen kylmin. Vastaavasti nykyaika näyttäytyi aineistossa hyvin lämpimänä. Siis aito jääkiekkomaila.

Muutaman vuoden kuluttua Briffan tutkijakollega kävi kävi uudelleen Siperiassa kairaamassa puista lisää näytteitä. Niillä päivitetty Briffan alkuperäinen käyrä näyttikin yllättäen tällaiselta: (alempi käyrä)

Lätkämaila oli kadonnut, keskiajan lämmin jakso oli palannut paljon nykyaikaa kuumempana.

McIntyre: “Unfortunately, this updated Polar Urals result was never published and Briffa, in his works since two-thousand, has made no further... made no reference to this updated study”.

“Valitettavasti Briffa ei koskaan julkaissut tätä päivitettyä Polar Uralsin tulosta, eikä hän viitannut päivitettyyn tutkimukseen koskaan vuoden 2000 jälkeen tekemissään töissä”.

Päivitetty Polar Uralsin sarja painettiin unohduksiin. Sen sijaan Briffa korvasi alkuperäisen Polar Uralsin heiveröisen puuaineiston vuonna 2000 uudella, satojen kilometrien päästä otetulla sarjalla Jamalin niemimaalta. Siitä laadittu ilmastokonstruktio näyttää tältä: (alempi käyrä)

Juonto: Jääkiekkomailan lapa nousee pystyyn vuosituhannen lopussa uljaammin kuin koskaan ja keskiajan lämpöjakso jää selvästi sen varjoon, lähes kadoten.

Jamalista tuli kaikkien tulevien lätkämailojen tärkein proxy, jota käytettiin sen jälkeen ainakin seitsemässä maapallon lämpöhistoriaa kartoittavassa tutkimuksessa.

Mutta kiekkomailojen valmistustekniikasta jyvälle päässyt McIntyre ei voinut uskoa Jamalin ilmastokäyrään. Niin suuressa ristiriidassa se oli vakiintuneen ilmastohistoriallisen tiedon kanssa.


McIntyre: “ …and the question is just why was the Polar Urals update not reported. And if the Yamal -series was going to be used rather than Polar Urals, that should have been clearly explained to readers, the criteria for prefering one rather than the other should have been also clearly explained”.

(“… ja kysymys kuuluu miksi Polar Uralsin päivitystä ei julkaistu. Ja jos Jamal-sarjaa haluttiin käyttää mieluummin kuin Polar Uralsia, syy siihen olisi pitänyt selittää perinpohjaisesti lukijoille. Perustelut sille, että valittiin yksi sarja toisen asemesta olisi pitänyt selittää selkeästi.”)

Jamalin korkeudella olevassa Suomen Lapissa on tehty lukuisia ilmastohistoriaa kartoittavia puulustotutkimuksia, joita pidetään näyteaineistoiltaan ja menetelmiltään maailman parhaimpiin kuuluvina. Minkä muotoisia mailoja niistä on paljastunut ?


Kari Mielikäinen: ”No meillä on todella tämä yli 7 000 vuotta pitkä sarja, ja sieltä ei ole minkäänlaista jääkiekkomailaa löytynyt”.

Briffan Jamal-kiekkomailan julkaisi arvostettu tiedelehti Science. McIntyre pyysi Jamalin mittausaineistoa nähtäväkseen.

McIntyre: ”Briffa refused. The editors of Science refused to require Briffa to provide the measurement data…”

(“Briffa kieltäytyi ja Science –lehden päätoimittajat kieltäytyivät vaatimasta Briffaa luovuttamaan mittaustuloksia”)

Juonto: McIntyreltä meni kolme vuotta tutkimusaineiston hankkimiseen, vaikka tieteen tärkeimpiin kuuluvan pelisäännön mukaan on aineisto annettava kenen tahansa kiinnostuneen tarkistettavaksi ja toistettavaksi.

Lopulta Briffa teki virheen. Hän julkaisi jälleen uuden Jamalin aineistoon perustuneen artikkelin Britannian kuninkaallisen tiedeseuran Royal Societyn lehdessä. Arvovaltainen tiedeseura piti kiinni aineiston julkisuuden periaatteesta, ja vaati Briffaa luovuttamaan mittausdatan McIntyrelle.

Viime syyskuussa kanadalaisen ilmastotieteen tilintarkastajan pahat aavistukset saivat vahvistuksensa

McIntyre: ” So after, after sort of, three years of frustration and trying to examine the data that Briffa had used and probably four years of people saying that this data supported the Michael Mann -work on other grounds, it was really quite frustrating to find that it was built up on ten trees that had been not randomly selected”.

(“Kolmen vuoden turhautumisen jälkeen, yritettyäni saada tutkittavakseni datan, jota Briffa oli käyttänyt, ja ihmisten väitettyä neljän vuoden ajan, että se tuki Michael Mannin (lätkämaila-) tuloksia, oli todellakin melko turhauttavaa havaita, että (Jamalin) tulos perustui kymmenelle puunrungolle, joita ei ollut valittu satunnaisesti”.)

Jamalin aineistossa 90-luvulta oli siis vain kymmenen elävää puuta, joiden voimakkaalle kasvulle perustui kiekkomailan lavan jyrkkä nousu. Suomalaisissa puulustotutkimuksissa ei kymmenen puun perusteella uskallettaisi sanoa ilmastosta yhtään mitään. Puita pitää olla vähintään 50 vuotta kohti ja lisäksi otannan on täytettävä lukuisia laatuvaatimuksia. Miten ne on otettu huomioon Jamalin aineistossa ?

Mielikäinen: ”Näyttää siltä, että aika heikosti ne on otettu huomioon … Näyttää siltä, että siellä on ongelmia sekä ikäluokkarakenteen kanssa, että myöskin alueellisessa jakaumassa”.

McIntyre teki yksinkertaisen tilastotieteellisen testin. Hän korvasi Jamal-aineiston 10 elävän puun otoksen samalta alueelta kerätyllä suuremmalla 34 puun näytteellä. Muutos näkyy mustana ja vanhan sekä täydennysaineiston yhteisvaikutus vihreänä.

Juonto: Kiekkomailan lapa katoaa, ja putoaa jopa laskuun, keskiaika puolestaan kääntyy taas lämpimämmäksi kuin nykyaika.

McIntyre: ”I think that the preferential selection of Yamal, rather than Polar Urals, biases the result that´s presented to the public”.

(“Mielestäni Jamalin tarkoitushakuinen valinta Polar Uralsin asemesta, vääristää yleisölle esitetyn tuloksen”.)

Hyvässä mennyttä ilmastoa selvittävässä proxy-tutkimuksessa tulisi aina verrata saatuja tuloksia likellä sijaitsevien lämpömittarien näyttöihin. Kun näin tehdään Jamalin alueella, havaitaan, että missään lähistön sääasemien mittaussarjoissa ei ole havaittavissa jääkiekkomailakuviota selittävää lämpenemistä.

Siis jos nuo kymmenen puuta ovatkin kasvaneet 90-luvulla normaalia voimakkaammin, se on johtunut jostakin muusta kuin lämmöstä. (edellä olevat kaksi kappaletta eivät sisälly tv-lähetykseen tilan puutteen vuoksi)

Mielikäinen: “Jos sieltä valitaan yksi sopivaksi katsottu sarja pelkästään todistamaan jotakin asiaa, jääkiekkomailaa tai jotakin muuta, silloin ollaan kyllä hakoteillä”.

Puulustotutkimuksen ongelmia ratkotaan ensi kesänä Mielikäisen isännöimässä kansainvälisessä tiedekokouksessa Rovaniemellä.

---

Juonto: Jamal-rekonstruktion tekijä Keith Briffa on kiistänyt tutkimukseensa kohdistuneen kritiikin, mutta kiivas väittely sen ympärillä jatkuu yhä.

Briffan työnantaja, IPCC:tä lähellä oleva ilmastotutkimuskeskus CRU pitää myös yllä koko maapallon kattavaa, sääasemien lämpömittauksista koostettua aineistoa, jonka perusteella on katsottu maapallon keskilämmön nousseen huolestuttavasti viimeisten 40 vuoden aikana.

CRU on yhdistänyt mittarien tulokset globaaliksi keskiarvoksi metodilla, jota se ei suostu paljastamaan, mutta sen kerrotaan lisänneen datan arvoa. McIntyre on pyytänyt aineistoa CRU:n johtajalta Phil Jonesilta, mutta sitä ei ole suostuttu luovuttamaan hänelle. Eikä muillekaan.


McIntyre: “An Australian, named Warwick Hughes had asked for the data and Warwick Hughes had published some articles that had been critical of how the temperature histories had been prepared and Jones said why should I send... “We have twenty-five years invested in this, why should I send the data to you when your only objective is to find anything wrong with it?”, which is a very unscientific statement.

(“Australialainen tutkija Warwick Hughes oli pyytänyt tiedostoa. Hän oli aiemmin julkaissut pari tutkimusta, joissa hän oli arvostellut tapaa, jolla lämpöhistorioita oli koostettu, ja Jones sanoi, miksi lähettäisin … ’Olemme investoineet 25 vuotta tähän, miksi lähettäisin datan sinulle, kun ainoa tarkoituksesi on löytää siitä jotakin vikaa’. Tämä on erittäin epätieteellinen lausunto.” )

Rekisteri muodostaa tärkeimmän tieteellisen perustelun sille, että joulukuussa Kööpenhaminassa päättäjien pitäisi solmia ihmiskunnan historian kauaskantoisin ja kallein sopimus. Silti meillä ei ole mahdollisuutta päästä tarkistamaan sen paikkansapitävyyttä.

Lopulta ilmastotutkimuksen johtaja Phil Jones ilmoitti, että alkuperäistä mittausaineistoa ei ole olemassakaan, koska se on hävitetty säilytysvaikeuksien vuoksi. Koira söi maailman tärkeimmän tieteellisen mittausaineiston.

Siirtymä Korttajärvelle.

Lätkämailatarpeita on hankittu myös Suomesta.

”Tämä pieni Korttajärvi Jyväskylässä on noussut kansainvälisen ilmastoväittelyn keskiöön. Sen pohjasta otettujen näytteiden perusteella ulkomaiset tutkijat väittävät, että viime vuosisadalla koettiin ennennäkemätön lämpeneminen, Suomalaistutkijat puolestaan todistavat järven avulla, että ilmasto on vaihdellut aina, enemmänkin kuin nykyisin ja ilman ihmisen vaikutusta”.

Näin Korttajärven tutkija vastasi viisi vuotta sitten MOT:n kysymykseen IPCC:n väitteestä, että maapallolla ei olisi tuhanteen vuoteen ollut yhtä lämmintä kuin nyt :

Ojala: ”Kyllä näiden tutkimusten valossa ainakin näyttää siltä, että tämä väite ei pitäisi täysin paikkaansa, ainakaan pohjoisella pallonpuoliskolla, ainakaan Skandinaviassa. Meillä selkeästi on hyvin paljon lämpimämpiä talvia ollut tässä Nautajärven ja Korttajärven alueilla, kuin meillä varmaankin tällä hetkellä on”.

Mot: ”Mitä arvioisit, kuinka paljon lämpimämpää oli tuolloin keskiajalla Suomessa kuin on nyt?

Antti Ojala: ”Sitä on näiden perusteella aika vaikea täsmällisesti sanoa. Mutta puhutaan tommosesta puolesta asteesta, jopa asteesta erilaisten eurooppalaisten tutkimusten valossa”.

Ainakin kaksi IPCC:tä lähellä olevaa tutkijaryhmää liitti suomalaisten tutkijoiden Korttajärven pohjamudasta kairaaman sedimenttiaineiston osaksi omaa ilmastohistoriallista malliaan.

Aineiston käyttöön oli lupa, mutta suomalaiset tutkijat hämmästyivät kun syyskuussa julkaistussa tutkimuksessa heidän aineistonsa ja tulkintansa oli käännetty päälaelleen. Tässä on suomalaisten laatima Korttajärven tuhannen vuoden ilmastohistoria:

Ja tässä lätkäjoukkueen tutkijoiden:

Juonto: Korttajärven pohjamudasta oli kaivettu esiin kaunis jääkiekkomaila. Se, mikä suomalaisten tutkimuksessa merkitsi kylmää, oli IPCC:n tieteessä käännetty lämpimäksi ja päinvastoin. Tämäkin läpäisi tutkimuksesta tehdyn vertaisarvioinnin.

Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professori Atte Korhola tuntee hyvin järvisedimenttitutkimukset.

Korhola: ”Käyriä on ja aineistoja käytetty ylösalasin ja tämä nyt tietysti ei ole kunniaksi ilmastotieteelle. Tässä nyt on ehkä hyvä muistaa, että nämä samat ihmiset, jotka täällä on taustalla, niin pyörittää ehkä maailman vaikutusvaltaisinta ilmastosivustoa, eli Real Climate –sivustoa ja sitä kautta luovat tämän tieteen uskottavuutta tai sitten ovat sitä poistamassa. Ja tämä on mielestäni siinä mielessä hälyttävää, että se liittyy tieteen uskottavuuteen, että jos tällaisia jatkuvasti osoitetaan, että aineistoja on käytetty puutteellisesti tai jopa ihan väärällä tavalla, tai aineistoja leikattu, tai niitä ei ole avoimesti julkaistu, niin kyllähän tämä niin kuin syö tätä uskottavuutta, mikä on vakava ongelma”

Juonto: Myöhemmän tutkimuksen tekijä Darrell Kaufman myönsi pari viikkoa sitten virheensä ja lähetti Science-lehteen oikaisun.

Mutta sitä edeltäneen tutkimuksen vetäjä Michael Mann, siis alkuperäisen jääkiekkomailan isä, pitää yhä kiinni väitteestään, että Korttajärven pohjalta löytyi oikea lätkämaila.

Siirtymä

Juonto: YK:n alaisen IPCC:n käyttämät tutkimukset ovat yleensä tietokoneajoja, jotka perustuvat ilmaston käyttäytymistä jäljitteleville malleille. Mallintamiseen perustuvaa tutkimusta arvostelevat perinteiset tutkijat kutsuvat tietokonesimulointia ”play station –tieteeksi”.

Tärkeimpien tietokonemallien mukaan ilmaston olisi ihmisen toiminnan seurauksena pitänyt lämmetä näin:

Graffa: Lämpökäyrät nousevat yläoikealle.

Mutta mittausten mukaan todellinen ilmasto on vaihdellut näin.

Graffa: HadCrut ja UAH –käyrät risteilevät selvästi alempana.

Juonto: Vähän tunnettu tosiasia on, että ilmaston parikymmentä vuotta kestänyt lämpenemiskehitys on pysähtynyt. 12 vuoteen maapallolta ei ole voitu mitata tilastollisesti merkitsevää lämpenemistä. Sen sijaan ilmasto on viilentynyt jo vuosia. Yksikään IPCC:n käyttämistä kymmenistä ilmastomalleista ei pystynyt ennustamaan käännettä.

Useat tuoreet tutkimukset ennustavat viilenemisen jatkuvan vielä pitkään, jopa pari vuosikymmentä.

Silti monet IPCC:n johtavista tutkijoista väittävät edelleen, että maapallon lämpeneminen jatkuu, jopa ennakoitua nopeammin.

Myös malliennusteiden povaamat lämpenemisen katastrofaaliset seuraukset ovat hiipuneet. Pohjoisen jäämeren jääpeite on alkanut palautua parin vuoden takaisesta minimistään, Etelämantereen sulaminen viime kesänä oli vähäisempää kuin koskaan mitattuna aikana, meren pinnan nousu on hidastunut, ja hurrikaanikaudet ovat olleet vaimeita. Luonto ei ole suostunut noudattamaan sille laadittua käsikirjoitusta.

Korhola: ”Olin itse 2008 loppukesällä Englannissa, jossa kaikki päivälehdet esittivät etusivullaan skenaarion, että merijääpeite tänä kesänä tulee häviämään kokonaan, pohjoiselta napa-alueelta. Jja näitä ennusteita viljelivät siis, eivät mitkään turhat tahot, vaan nämä, Boulderissa, Coloradossa oleva lumi- ja jääkeskus ja sen johtavat tutkijat Max Serreze ja Jay Zwally, ja he esittivät näin. No tämähän nyt ei tapahtunut, vaan se oli pikemminkin sitten 2008 selkeästi parempi vuosi kuin tämä romahdus 2007, joka ilmeisesti johtui poikkeuksellisista ilmanpaineoloista ja tuulioloista pohjoisilla alueilla”.

Juonto: Maailman arvostetuimpiin kuuluvan luonnontieteellisen yliopiston, Yhdysvaltain Bostonissa sijaitsevan MIT:n ilmastotieteiden professori Richard Lindzen kuuluu siihen vähälukuiseen tutkijajoukkoon, joka ei tutki ilmastoa simuloimalla sitä tietokonemalleilla. Hän tutkii havaintoja oikeasta luonnosta.

Richard Lindzen: ”This field is completely sick that way, I mean you have models you know that they don´t work, you know they don’t reproduce known phenomena, but you bend data to fit the model. I don’t think this can go on for a long without being embarrassing”.

(“Tämä tieteenala on täysin sairas! Tarkoitan, että he käyttävät malleja, joista he tietävät, että ne eivät toimi, tiedetään, että ne eivät kykene toistamaan tunnettuja ilmiöitä, mutta mittaustulokset taivutetaan vastaamaan malleja. Tämä ei voi jatkua pitkään ilman, että se muuttuu noloksi” )

Juonto: Richard Lindzen julkaisi syyskuussa tutkimuksen, joka osui ilmastoväittelyn ytimeen. Hän tutki mittauksin, kuinka paljon hiilidioksidin kaksinkertaistuminen ilmakehässä voi todellisuudessa lämmittää maapalloa.

Maapalloa suojelee avaruuden kylmyydeltä kaasuista koostuva ilmakehä, eräänlainen peite. Katastrofiteorian mukaan öljyn ja kaasun poltosta tuleva hiilidioksidi paksuntaa peitettä ja nostaa näin lämpötilaa vaarallisesti

Kiistämätön tieteellinen tosiasia on, että itsessään hiilidioksidin kaksinkertaistuminen riittää noin yhden asteen lämpenemiseen, mikä ei olisi ongelma.

Mutta ilmastomalleihin on syötetty oletus, että hiililämpenemisen lisäämä vesihöyry paksuntaisi peitettä edelleen, mikä nostaisi kokonaislämpenemisen tästä moninkertaiseksi, muutamasta asteesta jopa 6 asteen kohtalokkaaseen kuumenemiseen.

Lindzen: ” The models do exactly what they are supposed to, given their sensitivity . They all show the blanket thickens and it thickens by the amount consistent with the sensitivity of the models do of doubling of CO². Do the same thing to the nature and it does exactly the opposite and it does it more powerfully. So you have all the models agreeing with each other and all of them wrong compared to nature.”

(“Mallit tekevät täsmälleen sen, mitä niiltä odotetaan, riippuen herkkyydestä, mikä niille on annettu. Ne kaikki näyttävät, että peite paksuuntuu ja se paksuuntuu määrällä, joka vastaa herkkyyttä, jolla mallit vastaavat hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistumiseen. Tee sama luonnolle, ja se toimii täsmälleen päinvastoin ja tekee sen voimakkaammin. Ja niin meillä on mallit, jotka ovat kaikki sopusoinnussa keskenään, mutta toimivat kaikki väärin verrattuna luontoon”.)

Siis kysymys vesihöyryn palautevaikutuksista on ilmastokatastrofin uhkaa arvioitaessa ratkaiseva. Mallit olettavat, että mitä korkeammaksi lämpötila maan pinnalla nousee, sitä paksummaksi lämmittävä peitto korkeuksissa kasvaa. Mutta onko näin todellisuudessa?

Lindzen tutkimusryhmineen vertasi merenpinnan lämpötilojen vaihtelua satelliittien avaruudesta mittaamaan lämpösäteilyyn sisään ja ulos ilmakehästä.

Kun kaikki tietokonemallit osoittivat, että maapallon pintalämpötilan noustessa pääsee lämpöä paksumman peitteen läpi avaruuteen yhä vähemmän (kaikki grafiikkaruudut paitsi vasen ylänurkka)

on todellisuudesta mitattu tilanne juuri päinvastainen:

(Vasemman ylänurkan kuva Lindzenin mittaustuloksesta)

Juonto: Osoittautui, että peite muuttuikin maan pinnan lämmetessä, ei paksummaksi, vaan ohuemmaksi. Näin luonto viilentää planeettaa ylikuumenemiselta.

Maapallon pilvipeite reagoi lämpötilan vaihteluihin kuin silmäterä valoon, supistumalla tai laajenemalla. Siksi Lindzen kutsuukin havaitsemaansa termostaattitoimintoa ”iiris-ilmiöksi”.

Ja mitä tämä havainto merkitsee arvioille ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä ?

Lindzen : “It´s saying that instead of the one degree being magnified, it should be shrunken at least half.

(“Sen sijaan, että tuo yhden asteen lämmönnousu moninkertaistuisi, sen pitäisi kutistua vähintään puoleen”)

MOT: And how much would this sensitivity be in degrees of Celsius?


(Ja kuinka paljon tämä ilmastoherkkyys olisi celsius-asteina?)


Lindzen: “Now in terms of degrees of Celsius it says that we shall expect doubling the CO² might contribute in the order of half degree to the global mean temperature anomaly.”

(“Celcius-asteina, meillä on lupa odottaa, että hiilidioksidin kaksinkertaistumisesta ilmakehässä voisi seurata puolen asteen nousu maapallon keskilämpötilaan”.)

MOT: And how big a problem is that?
(Ja kuinka suuri ongelma se olisi?)

Lindzen: “None. We see that from month to month, year to year all the time. I mean the truth is, we have seen already two thirds, three quarters of a degree. This is not the period, when the world is falling apart . It´s a period when the population has grown, when famine has been defeated when people live longer than ever and this large number of people in this supposedly terribly warming Earth are living better for the most part."

(“Ei minkäänlainen. Koemme vastaavaa joka kuukausi, vuodesta vuoteen, koko ajan. Tarkoitan, että tosiasiassa olemme jo kokeneet 2/3 – ¾ asteen lämpenemisen. Ja tänä aikana ei maailma ole romahtanut. Sen on aikakausi, jolloin väkiluku on kasvanut, jolloin nälänhädät on voitettu, jolloin ihmiset elävät pidempään kuin koskaan. Ja tämä suuri ihmisjoukko tässä muka niin kauhealla tavalla lämpiävässä maailmassa elää paremmin, suurimmaksi osaksi.”)

Lindzenin tutkimus osoittaa mittauksin, että oletus uhkaavasta ilmastokatastrofista on perusteiltaan väärä. IPCC-leiri on ottanut tutkimuksen vastaan täydellisellä hiljaisuudella.

Lindzen: “Oh I think it´s because it´s so simple and obvious, and I think even the alarmist groups know that the better part of wisdom is not to publicize this”.

(“Siksi, että se on niin yksinkertaista ja ilmiselvää, ja luullakseni jopa pelonlietsojat ymmärtävät, että on viisainta olla mainostamatta tätä”.)

Professori Atte Korhola ei epäile ilmastouhkan perusteita, kuten kollegansa Bostonissa, mutta kumpikin tutkija on huolissaan ilmastotieteen politisoitumisesta.

Korhola. ”Erityisesti Kööpenhaminan ilmastokokouksen alla tuntuu, että myös tutkimuspuolella, niin joillakin on hieman mopo karannut käsistä. Eli varsinkin, kun vertaa alkuperäisiä tutkimuksia ja sitten, kuinka niistä tiedotetaan, julkisuuteen, niin siinä on aika iso aukko välillä. Että se on ihan erilaista se teksti, mikä tulee julkisuuteen, eli aika paljon tulee nyt tällaista, missä vilisee termejä: dramaattinen, katastrofaalinen, ennen näkemätön ja puhutaan jopa tutkijapiireissä planeetan tuhosta ja planeetan pelastamisesta.”

Lindzen: ” The real question is, why the last few years have seen this huge boost with all these crazy movies, “Inconvenient truth” -nonsense spewed out out, hysteria ? We are all going to die if we don´t change our light bulbs immediately. I can only say, somebody must have noticed that the temperature has stopped increasing and they had all this agendas by now to make billions of dollars, and do this and do that, get people to pay taxes and feel happy about it, because they are saving the earth and so on. So you have the politicians, the bureaucrats, the scientists and so on, and all felt you know that if the temperature continues this way, this is finished if we don´t get it through immediately so the volume has increased.”

(“On kysyttävä, miksi parin viime vuoden aikana on koettu tämä valtava häly kaikkine hulluine elokuvineen, kuten ”Epämiellyttävä totuus”,

julkisuuteen syydettyä hölynpölyä, hysteriaa ? Me kaikki kuolemme, jos emme heti vaihda hehkulamppujamme ! Voin vain sanoa, että joidenkin on täytynyt havaita, että lämpötilan nousu on pysähtynyt. Ja heillä kaikilla on toimintasuunnitelmansa miljardien dollareiden ansaitsemiseksi, tee sitä, tee tätä, saada ihmiset maksamaan iloisina veroja, koska he pelastavat näin maailmaa. Poliitikot, byrokraatit, tiedemiehet jne, he kaikki tunsivat, että jos lämpötilan kehitys jatkuu näin, kaikki on lopussa, ellemme saa sitä (ilmastosopimusta) lävitse nopeasti. Siksi (pelottelun) äänenvoima on kasvanut.”)

Juonto: MOT pyysi haastattelua myös IPCC:n päälinjaa myötäilevältä ilmatieteen laitoksen pääjohtajalta Petteri Taalakselta. Hän kieltäytyi.

Loppu