Hyppää pääsisältöön

Kesäkisojen oudot lajit

Suomen kesätapahtumat ovat tulvillaan mitä mielikuvituksellisimpia kilpailuja. Outoja lajeja on keksitty huvin vuoksi tai turismin vetonauloiksi. Osa on kestänyt aikaa, toiset ovat jääneet päiväperhoiksi.

Ruovedellä Visuveden taajamassa on useita pusuaiheisia paikannimiä. Onkin siis sopivaa, että siellä on järjestetty 1990-luvulta lähtien suutelun SM-kisoja. Vuonna 1998 lajeina olivat imuteho, kannattelu ja esterata.

Lannanluonnin Suomen mestaruudesta kisattiin vuonna 1992 Sonkajärvellä, jossa mestaruuden vei Niilo Ruotsalainen. Kisaperinne elvytettiin uudelleen Haapavedellä vuonna 2009.

Eukonkanto on kuulunut Sonkajärven pitäjänmarkkinoiden ohjelmaan jo vuodesta 1990. Vuonna 1992 kilpailuista tuli suomenmestaruustasoiset ja ensimmäiset eukonkannon MM-kilpailut järjestettiin vuonna 1997.

Orimattilassa pidettiin vuonna 1983 sikojen SM-taitokilpailu, jossa nelijalkaiset ystävämme kisasivat tehtäväradalla.

Hyrynsalmen Vuorisuolla pelattiin suopotkupallon Suomen mestaruudesta ensimmäistä kertaa vuonna 1998. Kaksi vuotta myöhemmin olí vuorossa jo lajin MM-turnaus.

Vuonna 2000 maailmanmestaruuden vei SSS-APallo. Naisten sarjan voitti MammaFutaajat.

Löylynheiton ensimmäiset MM-kisat pidettiin Heinolassa vuonna 1999. Miesten puolella valtikka on pysynyt tiukasti suomalaisten käsissä.

Naisten saunamestaruuksia on mennyt myös Valko-Venäjälle ja Venäjälle. Vuonna 2001 MM-kultaa ottivat Leo Pusa ja Annikki Peltonen.

Teksti: Jukka Lindfors & Sonja Fogelholm

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto