Hyppää pääsisältöön

Sodanajan politiikot Ryti ja Kallio

Presidentti Risto Ryti puhuu radiossa.
Presidentti Risto Ryti puhuu radiossa. Kuva: YLE Kuvapalvelu. Presidentti Risto Ryti puhuu radiossa. Suomen tasavallan presidentti,Risto Ryti

Risto Ryti nousi pääministeriksi yhdessä yössä ja pyrki aktiivisesti rauhaan. Talvisodan ajan presidenttiä Kyösti Kalliota on pidetty usein aliarvostetuimpana presidenttinä. Miksi?

Lataa mp3-tiedostona

Kansallisarkiston tutkija Kauko Rumpunen sanoo, että talvisodan syttyessä Suomen muutoshalukkuutta piti näyttää niille suurvalloille, joilla oli politiikassa merkitystä. Hallitusta vaihtamalla uhrattiin pääministeri AK Kajander ja ulkoministeri Elias Erkko.

Hallituksen vaihdos oli nopea

Ulkoministeri Elias Erkon tilalle nousi alueluovutusneuvotteluihin osallistunut sosiaalidemokraatti Väinö Tanner.  A K. Kajanderin tilalle pääministeriksi nousi puolestaan Risto Ryti, joka oli toiminut 1920-luvun alkupuolella pariin otteeseen valtiovarainministerinä.

Presidentin ja pääministerin työnjako

Presidentti Kallio oli sodan alkaessa puolittain toipilaana. Monesti on väitetty, että pääministerinä toimiva Risto Ryti hoiti sairastelevan Kallion tehtäviä jo talvisodan aikana.

Rytin päiväkirjaa tutkineella Kansallisarkiston tutkija Kauko Rumpusella on näkemys poikkeusoloista.Hän sanoo, että monet asiat hoidettiin enemmän käytännössä kuin muodollisesti. Presidentti Kalliota ei suoranaisesti sivuutettu päätöksenteossa, mutta häntä ei turhaan vaivattu. Muodollisten asioiden hoitamisessa presidentti Kallio oli kuitenkin läsnä.

Kesällä vuonna 1939 hallitus ja tuleva ylipäällikkö, puolustusneuvoston puheenjohtaja marsalkka Mannerheim joutuivat ristiriitoihin. Risto Ryti sovitteli osapuolten näkemyksiä. Presidentti Kallion terveys alkoi pian rauhanteon jälkeen heiketä ja hän ilmoitti viimein eroavansa presidentin virasta välirauhan aikana marraskuun lopussa vuonna 1940. 

Vain pari viikkoa myöhemmin Kyösti Kallio kuoli Helsingin rautatieasemalla äkilliseen sydänkohtaukseen. Tilalle valittiin pääministeri Risto Ryti, jonka  ensimmäisiä virkatehtäviä presidenttinä oli kertoa presidentti Kallion kuolemasta.

Eheytys oli tärkeää

Kyösti Kallion elämäntyön pääsaavutus oli se, että Suomi selviytyi torjuntavoittojen kautta talvisodasta. Kallio käytti vahvaa uskoaan myös sota-ajan radiopuheissa luodessaan talvisodan yhteishenkeä.  Hän halusi lähentää eri sosiaalisissa oloissa olevia kansanryhmiä toisiinsa.

Kyösti Kallion elämänkerran kirjoittaja Kari Hokkanen sanoo, että presidenttiin suhtauduttiin aluksi epäluuloisesti. Talonpoikaisen taustansa vuoksi Kyösti Kallio on ainoa Suomen presidenteistä, jolla ei ole akateemista tai vastaavaa oppiarvoa.  Kallio tuli kuitenkin hyvin toimeen kaikkien aikansa keskeisimpien vaikuttajien kanssa. Erityisesti Kallion ja Mannerheimin välinen arvostava suhde oli hyvä, millä oli suuri merkitys talvisodan kannalta.

Rytin kohtalo

Risto Ryti sai sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä pisimmän tuomion kaikista syyllisiksi todetuista.  Hän sai 10 vuotta kuritushuonetta.

Raskauttavinta oli se, että Risto Rytin nimi löytyi Adolf Hitlerille osoitetusta Ribbentrop-sopimuksen kirjeestä. Presidentti Paasikivi armahti Rytin runsaan 3 vuoden jälkeen. Julkinen valta unohti Rytin, vaikka hän oli ollut aika korkeassa asemassa. Kun Ryti kuoli, hänet haudattiin kuitenkin valtiopäämiesten kuuluvin menoin ja juhlallisuuksin.

Jatkosodan aikana Adolf Hitler vierailulla Suomessa marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin 75-vuotispäivänä. Presidentti Risto Ryti tervehtii Suomeen saapunutta valtakunnankansleri Adolf Hitleriä lentokentällä. SA-kuva.

Jatkosodan aikana Adolf Hitler vierailulla Suomessa marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin 75-vuotispäivänä. Presidentti Risto Ryti tervehtii Suomeen saapunutta valtakunnankansleri Adolf Hitleriä lentokentällä. SA-kuva. Jatkosodan aikana Adolf Hitler vierailulla Suomessa marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin 75-vuotispäivänä. Presidentti Risto Ryti tervehtii Suomeen saapunutta valtakunnankansleri Adolf Hitleriä lentokentällä. SA-kuva.
Välirauhan aikana talvisodassa kaatuneiden sankarivainajien muistojuhla Helsingin Suurkirkossa puolustusvoimien lippupäivänä. Presidentti Kyösti Kallio poistuu jumalanpalveluksen jälkeen kirkosta Carl Gustaf Emil Mannerheimin, adjutanttien ja kenraalien saattamana. SA-kuva.

Välirauhan aikana talvisodassa kaatuneiden sankarivainajien muistojuhla Helsingin Suurkirkossa puolustusvoimien lippupäivänä. Presidentti Kyösti Kallio poistuu jumalanpalveluksen jälkeen kirkosta Carl Gustaf Emil Mannerheimin, adjutanttien ja kenraalien saattamana. SA-kuva.Välirauhan aikana talvisodassa kaatuneiden sankarivainajien muistojuhla Helsingin Suurkirkossa puolustusvoimien lippupäivänä. Presidentti Kyösti Kallio poistuu jumalanpalveluksen jälkeen kirkosta Carl Gustaf Emil Mannerheimin, adjutanttien ja kenraalien saattamana. SA-kuva.
Presidentti Kyösti Kallio työpöytänsä ääressä. SA-kuva.

Presidentti Kyösti Kallio työpöytänsä ääressä. SA-kuva.Presidentti Kyösti Kallio työpöytänsä ääressä. SA-kuva.

Perustuu ohjelmaan: Suomi talvisodassa Haastateltavat: Kari Hokkanen, Kauko Rumpunen.  Toimittaja: Seppo Heikkinen Vuosi: 2009

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Islamin vieraana

    6-osainen sarja islamista.

    6-osaisessa sarjassa professori Jaakko Hämeen-Anttila johdattaa kiehtovalle matkalle islamin maailmaan – sen historiaan, kulttuuriin, kuvataiteisiin, musiikkiin ja kirjallisuuteen sekä ihmisten jokapäiväiseen elämään. Ohjelmasarja on valmistunut v. 2003.

  • Buddhan jalanjäljillä

    Buddhalaisuus

    Buddhalaisuus ei ole kristinuskoon tai islamiin verrattavissa oleva uskonto, vaan pikemmin filosofia, joka opettaa tien korkeimman moraalisen, henkisen ja intellektuaalisen "valaistumisen" saavuttamiseen.