Hyppää pääsisältöön

Koti ja sisustus 1920- ja 1930-luvulla

Väkiluvun kasvu, kaupungistuminen ja kulutustapojen muutos aiheuttivat muutoksia suomalaiseen asumiseen vuosisadan alkupuolella.

Maaseutua pitkään vaivannut ongelma, tilattoman väen suuri osuus, alkoi helpottua maanjakotoimien ja torppari-ja maahankintalakien avulla. Pientiloja perustettiin lisää.

Uusia koteja syntyi sekä maaseudulle että kaupunkeihin. Omistuskodin arvostus nousi, oma koti merkitsi hyvää elämää ja onnea.

Muutosten myötä myös maalaistaloissa alettiin jäljitellä keskiluokkaista kaupunkikotia. Tuvan nukkumapaikat siirrettiin kamareihin, kodikkuutta luotiin matoilla ja käsitöillä sekä hankittiin uusia huonekaluja.

Koti-käsite muotoutui. Ihanteisiin kuuluivat järjestys, puhtaus, säännölliset ateriat, perhe-elämä ja yhdessäololle pyhitetty sunnuntai.

Suomalaisen kodin tunnuksiksi muodostuivat mm. pirttikalusto, keinutuoli, ryijy, räsymatto ja pelargonia.

Uudenlainen asuntorakentaminen synnytti eriytyneet huoneet ja olohuoneesta muodostui kodin sydän. Olohuoneen keskeisimmällä paikalla sijaitsi yleensä ruokapöytä ja huoneen laidalla ns. seurustelunurkkaus.

Kotiliesi lehden ensimmäinen numero ilmestyi vuonna 1922. Lehden ihanteilla oli suuri vaikutus suomalaisiin koteihin. Lehti korosti perheen ja kodin merkitystä sekä naisen merkitystä kodin luojana.

Funktionalismi mullisti sisustusajattelua 1930-luvun alussa. Sarjavalmistetut huonekalut tulivat osaksi kodin kalustoa. Koteihin ilmestyi uusia laitteita kuten sähköliesi, pölynimuri, sähkösilitysrauta, kahvinkeitin, leivänpaahdin.

Kaupunkiasumisen myötä syntyi tarve keveämmille kalusteille. Vuonna 1935 neljä nuorta idealistia: Alvar ja Aino Aalto, Maire Gullichsen ja Nils-Gustav Hahl perustivat Artekin. Tärkeitä arvoja olivat humaanius ja luonnonmateriaalien käyttö.

Lue lisää:

Kaupunkiasuminen ja sisustustaide muotoutuu

Suomen teollistuminen 1870-luvulta lähtien aiheutti muutoksia väestön ja kotien elämässä. Väestönkasvu, vesijohtovesi ja sähköt mullistivat asumista. Suomalainen arkkitehtuuri ja muotoilu lähti nousuun.

Lue lisää:

Koti ja sisustus 1950-1970

Sodan ja pula-ajan koettelemusten jälkeen uudet värit ja materiaalit valtasivat suomalaiset kodit. Televisio ja sohvaryhmät saapuivat olohuoneisiin.

Lue lisää:

Kuvakaappaus tv-ohjelmasta arjen historia.

Koti ja sisustus 1980- ja 1990-luvulla

Nousukausi ja ulkomailta omaksutut tyylit vaikuttivat koteihin 80-luvulla ja koteihin ilmestyi paljon uusia uusia esineitä vohveliraudoista vhs-nauhureihin. Tietokoneet ja elektroniikka valloittivat kotien arjen lopullisesti 90-luvulla.

  • Noita Nokinenä toi särmää juhlapyhien pumpulinpehmeään idylliin

    Noita Nokinenä ihastutti radiossa

    Näyttelijä Marja Korhosen esittämä Noita Nokinenä oli käsikirjoittaja Toini Vuoriston luoma rakastettu hahmo Ylen lastenkuunnelmissa. Noita Nokinenän seikkailuja kuultiin radiossa ensimmäisen kerran jo vuonna 1963 osana Pikkuväen satujoulu -ohjelmaa. Omana ohjelmanaan Noita Nokinenä viihdytti kuuntelijoita vuosien 1970–1985 pääsiäisinä, juhannuksina sekä jouluisin.

  • ”Joutui hyppäämään avantoon, että kamerat käy ja kukaan ei neuvonut" – Outi Popp teki tv-debyyttinsä Tuubissa

    Toimittaja–kirjailija muistelee aikaansa Tuubi-sarjassa.

    Outi Popp liittyi Tuubi-musiikkisarjan toimittajakaartiin vuonna 1983. Hectorin ja Freemanin lisäksi juontotehtävissä nähtiin myös Tapio Liinoja. Popp muisteli vaiheitaan musiikkisarjassa Elävälle arkistolle vuoden 2017 syksyllä. Vuonna 1979 käynnistyneessä musiikkisarjassa nähtiin sen alkuvuosien tapaan edelleen varsin rockpainotteista musiikkivideotarjontaa.

  • Isien sota -sarja nosti esiin sotilaiden lasten selviytymistarinat

    Palkittu dokumenttisarja vuodelta 2011

    Millaista oli elää perheessä, jonka isän sota oli suistanut raiteiltaan? Tai miten hyväksyä se, ettei sodan takia tiennyt isästään mitään? Miksi sota pääsi arpeuttamaan jopa useaa sukupolvea? Maija Kaipaisen vuonna 2011 ohjaama, palkittu dokumenttisarja kertoi kuusi hätkähdyttävää tarinaa sotilaiden lasten näkökulmasta.

  • Aarre Karénille ajatteleminen on näyttelemistä ja näytteleminen ajattelemista

    Suosittu näyttelijä kertoo ajatuksiaan näyttelijäntyöstä

    Näyttelijä Aarre Karén syntyi Tokiossa vuonna 1932. Japanista hän uskoo saaneensa "nopeat jalat", jatkuvan liikkeellä olemisen perinnön. Satoja rooleja tehneen näyttelijän debyyttirooli radiossa oli Suomisen perheen Matti. Radiossa on näyteltävä niin, että ihminen kuuntelemalla näkee.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto