Hyppää pääsisältöön

Koti ja sisustus 1920- ja 1930-luvulla

Väkiluvun kasvu, kaupungistuminen ja kulutustapojen muutos aiheuttivat muutoksia suomalaiseen asumiseen vuosisadan alkupuolella.

Maaseutua pitkään vaivannut ongelma, tilattoman väen suuri osuus, alkoi helpottua maanjakotoimien ja torppari-ja maahankintalakien avulla. Pientiloja perustettiin lisää.

Uusia koteja syntyi sekä maaseudulle että kaupunkeihin. Omistuskodin arvostus nousi, oma koti merkitsi hyvää elämää ja onnea.

Muutosten myötä myös maalaistaloissa alettiin jäljitellä keskiluokkaista kaupunkikotia. Tuvan nukkumapaikat siirrettiin kamareihin, kodikkuutta luotiin matoilla ja käsitöillä sekä hankittiin uusia huonekaluja.

Koti-käsite muotoutui. Ihanteisiin kuuluivat järjestys, puhtaus, säännölliset ateriat, perhe-elämä ja yhdessäololle pyhitetty sunnuntai.

Suomalaisen kodin tunnuksiksi muodostuivat muun muassa pirttikalusto, keinutuoli, ryijy, räsymatto ja pelargonia.

Uudenlainen asuntorakentaminen synnytti eriytyneet huoneet ja olohuoneesta muodostui kodin sydän. Olohuoneen keskeisimmällä paikalla sijaitsi yleensä ruokapöytä ja huoneen laidalla ns. seurustelunurkkaus.

Kotiliesi lehden ensimmäinen numero ilmestyi vuonna 1922. Lehden ihanteilla oli suuri vaikutus suomalaisiin koteihin. Lehti korosti perheen ja kodin merkitystä sekä naisen merkitystä kodin luojana.

Funktionalismi mullisti sisustusajattelua 1930-luvun alussa. Sarjavalmistetut huonekalut tulivat osaksi kodin kalustoa. Koteihin ilmestyi uusia laitteita kuten sähköliesi, pölynimuri, sähkösilitysrauta, kahvinkeitin, leivänpaahdin.

Kaupunkiasumisen myötä syntyi tarve keveämmille kalusteille. Vuonna 1935 neljä nuorta idealistia: Alvar ja Aino Aalto, Maire Gullichsen ja Nils-Gustav Hahl perustivat Artekin. Tärkeitä arvoja olivat humaanius ja luonnonmateriaalien käyttö.

Otteet ohjelmasta Suomalainen koti (ohjaus Eeva Vuorenpää, 1995)

Lue lisää:

Kuva asunnosta 1900-luvun alusta

Kaupunkiasuminen ja sisustustaide muotoutuu

Suomen teollistuminen 1870-luvulta lähtien aiheutti muutoksia väestön ja kotien elämässä. Väestönkasvu, vesijohtovesi ja sähköt mullistivat asumista. Suomalainen arkkitehtuuri ja muotoilu lähti nousuun.

Lue lisää:

Mainoskuva 1950-luvun sisustuslehdessä

Koti ja sisustus 1950–1970

Sodan ja pula-ajan koettelemusten jälkeen uudet värit ja materiaalit valtasivat suomalaiset kodit. Televisio ja sohvaryhmät saapuivat olohuoneisiin.

Lue lisää:

Kuvakaappaus tv-ohjelmasta arjen historia.

Koti ja sisustus 1980- ja 1990-luvulla

Nousukausi ja ulkomailta omaksutut tyylit vaikuttivat koteihin 80-luvulla ja koteihin ilmestyi paljon uusia uusia esineitä vohveliraudoista vhs-nauhureihin. Tietokoneet ja elektroniikka valloittivat kotien arjen lopullisesti 90-luvulla.

Kommentit
  • Suomen presidentit

    Tasavallan presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Suomen presidentit

    Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.

  • "Saaren ihmisen tulee aina tietää, mitä tekee" – Dokumenttipari kuvaa elämää autioituvassa Tammion saaressa 1970-luvulla

    Dokumenttipari kuvaa Tammion kalastajasaaren karua elämää.

    "Kun pohjatuuli tuivertaa ja ulkona on 26 astetta pakkasta, henkeä ei voi ulkona vetää", kuvailee Katri Suomalainen Tammion kalastajasaaren talvea. Esko Tommolan, Reijo Pasin ja Riitta-Sisko Jukkala-Benischin toimittamat dokumentit Saariston silmä sammuu (1970) ja Saariston silmä syttyy (1971) pureutuvat saaren viimeisten asukkaiden työntäytteiseen arkeen. Dokumenttien keskiössä on pariskunta Katri ja Vilho Suomalainen, jotka ovat asuneet saarella vuosikymmenien ajan.

  • "Se oli satumaisen kaunis kesä" – Maitopojan muisteluita vuodelta 1955

    Bosse von Willebrandin muistelmia kesältä 1955.

    Vuonna 1955 toimittaja Bosse von Willebrand vietti ison osan kesästään soutuveneessä Espoon Suvisaariston selkää taittaen. Tuolloin 14-vuotias nuorimies toimitti maitoa ja muita tarpeita lähiseudun mökkiläisille veneellä. Miehen itse toimittama ja ohjaama Minns du sommaren -55? (1994) on tarina nuoruuden kesästä ja silloisen Suomen tapahtumista.

  • Trunsön Ulla – kalastajaelämää sähköttömässä ulkosaaristossa

    Dokumentti sopeutumisesta 80-luvun saaristolaiselämään.

    Anna-Maija Eräkankaan ohjaama Trunsön Ulla on 1980-luvun puoliväliin sijoittuva aikalaisdokumentti nuoren kaupunkilaispariskunnan sopeutumisesta eristäytyneeseen saaristolaiselämään ja suppeisiin elinkeinomahdollisuuksiin.

  • Majakka – tarinoita Suomen kaukaisimmalta luodolta

    Lyhytdokumentti Majakka kertoo Märketin majakanvartijasta.

    Hurmaava Ragnar Eriksson kertoo 21-vuotisesta taipaleestaan Märketin majakanvartijana kaukaisella pikkuluodolla keskellä Ahvenanmerta. Heikki Aarvan ja Matti Ijäksen ohjaama lyhytdokumentti valmistui 1976 – vuonna, jona Märket oli viimeisen kerran miehitettynä.

  • Yle Elävän arkiston perustaja Reijo Perälä siirtyy Elävään arkistoon

    Ohjelmapäällikkö Reijo Perälän läksiäishaastattelu 2018

    Yle Elävän arkiston ohjelmapäällikkö Reijo Perälä on itsekin kuin perustamansa palvelu: eilisen elävästi muistava ja aineistot kiinnostavalla tavalla avaava arkistohelmi. Eläkkeelle siirtymisen korvalla kesällä 2018 Perälää haastateltiin Elävän arkiston vaiheista sekä hänen omasta väitöstyöstään Lapuan liike ja sanan mahti. Nämä haastattelut siirtyvät osaksi Elävää arkistoa.