Hyppää pääsisältöön

Koti ja sisustus 1920- ja 1930-luvulla

Väkiluvun kasvu, kaupungistuminen ja kulutustapojen muutos aiheuttivat muutoksia suomalaiseen asumiseen vuosisadan alkupuolella.

Maaseutua pitkään vaivannut ongelma, tilattoman väen suuri osuus, alkoi helpottua maanjakotoimien ja torppari-ja maahankintalakien avulla. Pientiloja perustettiin lisää.

Uusia koteja syntyi sekä maaseudulle että kaupunkeihin. Omistuskodin arvostus nousi, oma koti merkitsi hyvää elämää ja onnea.

Muutosten myötä myös maalaistaloissa alettiin jäljitellä keskiluokkaista kaupunkikotia. Tuvan nukkumapaikat siirrettiin kamareihin, kodikkuutta luotiin matoilla ja käsitöillä sekä hankittiin uusia huonekaluja.

Koti-käsite muotoutui. Ihanteisiin kuuluivat järjestys, puhtaus, säännölliset ateriat, perhe-elämä ja yhdessäololle pyhitetty sunnuntai.

Suomalaisen kodin tunnuksiksi muodostuivat muun muassa pirttikalusto, keinutuoli, ryijy, räsymatto ja pelargonia.

Uudenlainen asuntorakentaminen synnytti eriytyneet huoneet ja olohuoneesta muodostui kodin sydän. Olohuoneen keskeisimmällä paikalla sijaitsi yleensä ruokapöytä ja huoneen laidalla ns. seurustelunurkkaus.

Kotiliesi lehden ensimmäinen numero ilmestyi vuonna 1922. Lehden ihanteilla oli suuri vaikutus suomalaisiin koteihin. Lehti korosti perheen ja kodin merkitystä sekä naisen merkitystä kodin luojana.

Funktionalismi mullisti sisustusajattelua 1930-luvun alussa. Sarjavalmistetut huonekalut tulivat osaksi kodin kalustoa. Koteihin ilmestyi uusia laitteita kuten sähköliesi, pölynimuri, sähkösilitysrauta, kahvinkeitin, leivänpaahdin.

Kaupunkiasumisen myötä syntyi tarve keveämmille kalusteille. Vuonna 1935 neljä nuorta idealistia: Alvar ja Aino Aalto, Maire Gullichsen ja Nils-Gustav Hahl perustivat Artekin. Tärkeitä arvoja olivat humaanius ja luonnonmateriaalien käyttö.

Otteet ohjelmasta Suomalainen koti (ohjaus Eeva Vuorenpää, 1995)

Lue lisää:

Kuva asunnosta 1900-luvun alusta

Kaupunkiasuminen ja sisustustaide muotoutuu

Suomen teollistuminen 1870-luvulta lähtien aiheutti muutoksia väestön ja kotien elämässä. Väestönkasvu, vesijohtovesi ja sähköt mullistivat asumista. Suomalainen arkkitehtuuri ja muotoilu lähti nousuun.

Lue lisää:

Mainoskuva 1950-luvun sisustuslehdessä

Koti ja sisustus 1950–1970

Sodan ja pula-ajan koettelemusten jälkeen uudet värit ja materiaalit valtasivat suomalaiset kodit. Televisio ja sohvaryhmät saapuivat olohuoneisiin.

Lue lisää:

Kuvakaappaus tv-ohjelmasta arjen historia.

Koti ja sisustus 1980- ja 1990-luvulla

Nousukausi ja ulkomailta omaksutut tyylit vaikuttivat koteihin 80-luvulla ja koteihin ilmestyi paljon uusia uusia esineitä vohveliraudoista vhs-nauhureihin. Tietokoneet ja elektroniikka valloittivat kotien arjen lopullisesti 90-luvulla.

Kommentit
  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

  • "Lennä Nykäsen Matti, lennä" – Sleepy Sleepers livenä Tulilinjalla

    Lahtelainen huumoripumppu provosoi Tampereella 1990.

    Lahtelainen huumorirock-yhtye Sleepy Sleepers esiintyi helmikuusssa 1990 Tampereen Tullikamarilla. Suorana lähetyksenä esitetyn Tulilinja-ohjelman konsertin päätöskappaleena kuultiin oodi maailman parhaalle mäkihyppääjälle: Nykäsen Matille.

  • Matti Nykänen voitti mäkihypyssä kaiken – katso videoita urheilu- ja viihdetähden elämän varrelta

    Mäkihyppylegendan esiintymisiä vuosien varrelta.

    Mäkihyppääjä Matti Nykänen (1963–2019) oli nelinkertainen olympiakultamitalisti ja kuusinkertainen maailmanmestari. Vaikka Nykänen urheilu-uransa jälkeen ajelehti kohusta toiseen alkoholinkäyttönsä ja myrskyisten parisuhteidensa ristiaallokossa, ovat miehen urheilumeriitit kuitenkin vertaansa vailla maailmassa. Artikkeliin on koottu 55-vuotiaana menehtyneen Nykäsen saavutuksia ja esiintymisiä vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto