Hyppää pääsisältöön

Koti ja sisustus 1950–1970

Sodan ja pula-ajan koettelemusten jälkeen uudet värit ja materiaalit valtasivat suomalaiset kodit. Televisio ja sohvaryhmät saapuivat olohuoneisiin.

1940-luvulla tultaessa suomalaisia koteja koittelivat sota ja pula-aika. Asuntotuotantoa helpottamaan laadittiin Arava-järjestelmä, jonka tavoitteena oli tarjota kohtuuhintaisia asuntoja.

Uudet arava-talot, 1950-luvun lähiöt ja maaseudun tyyppitalot toivat olohuoneen jokaiselle, jolla oli varaa. Köyhimmät joutuivat tyytymään yksiöön. Ruotsista käännetty termi arkihuone korvautui englannista käännetyllä olohuone-sanalla.

Pula-ajan ankeat värit vaihtuivat eloisampiin sävyihin ja vuodesohva syrjäytti hetekan. Uutena materiaalina sisustukseen ilmestyi muovi. Huonekalujen ja tavaroiden ei tarvinnut enää kestää sukupolvelta toiselle.

Suomi lakkasi olemasta urheilumaa, siitä tuli designin maa.

Lehdissä kirjoitettiin suomalaisesta uudesta kodista. Uusi muotoilu huonekaluissa, käyttöesineissä ja tekstiileissä muutti koteja esteettisempään suuntaan. Sisustusarkkitehti Antti Nurmesniemen sanoin: ”Suomi lakkasi olemasta urheilumaa, siitä tuli designin maa”.

1960-luvulla perhe-elämä keskittyi yhä enemmän ydinperheen ympärille. Työ eriytyi kotielämästä ja asumisessa korostui vapaa-aika. Televisio yleistyi vauhdilla ja muutti olohuoneen sisustusta, joka rakentui nyt tv:n ympärille.

Televisio vaikutti jälleen sisustukseen 1970-luvulla, kun tv-sarjoissa nähdyt amerikkalais- ja englantilaistyyliset muhkeat huonekalut mahdutettiin myös suomalaisten koteihin. Ulkomailta omaksutut vaikutteet pyyhkäisivät hetkeksi pois suomalaisen pelkistetyn muotoilun.

Otteet ohjelmista Suomalainen koti (ohjaus Eeva Vuorenpää, 1995), Arjen historia (ohjaus Harto Hänninen, 2002), Lii -Filmin katsaus (tuottaja Pertti Himberg, 1960-luku)

Lue lisää:

Kuva asunnosta 1900-luvun alusta

Kaupunkiasuminen ja sisustustaide muotoutuu

Suomen teollistuminen 1870-luvulta lähtien aiheutti muutoksia väestön ja kotien elämässä. Väestönkasvu, vesijohtovesi ja sähköt mullistivat asumista. Suomalainen arkkitehtuuri ja muotoilu lähti nousuun.

Lue lisää:

Tupamiljöö 1920-luvulta.

Koti ja sisustus 1920- ja 1930-luvulla

Väkiluvun kasvu, kaupungistuminen ja kulutustapojen muutos aiheuttivat muutoksia suomalaiseen asumiseen vuosisadan alkupuolella.

Lue lisää:

Kuvakaappaus tv-ohjelmasta arjen historia.

Koti ja sisustus 1980- ja 1990-luvulla

Nousukausi ja ulkomailta omaksutut tyylit vaikuttivat koteihin 80-luvulla ja koteihin ilmestyi paljon uusia uusia esineitä vohveliraudoista vhs-nauhureihin. Tietokoneet ja elektroniikka valloittivat kotien arjen lopullisesti 90-luvulla.

  • Haapa klapisee ja sumu pitää ääntä Tiina Harpfin lastenkuunnelmissa

    Tiina Harpf jätti puumerkkinsä Lasten Radion seikkailuihin

    Mustan myllyn mestari ja Velhojuuri ovat esimerkkejä Yle Areenassa olevista lastentuotannoista, jotka Tiina Harpf ohjasi Yleisradiolle 1980-luvulla. Harpfin kuunnelmat klapisevat, helisevät, ja joskus niissä soi aimo annos hiljaisuutta. Juonenkäänteistä löytyy mustaa magiaa ja noitavainoja sekä seikkailunriemua. Päähenkilöitä johdattaa usein uteliaisuus.

  • Reino Paasilinna – kiisteltyjen ohjelmien toimittajasta Ylen kiistellyksi pääjohtajaksi

    Toimittaja Reino Paasilinnasta Ylen toimitusjohtajaksi.

    Reino Paasilinna (s. 1939) oli Yleisradion toimittaja ja myöhemmin myös pääjohtaja, jonka toimittamat ohjelmat synnyttivät keskustelua ja lehtiotsikoita. Ohjelmat olivat usein myös sellaisia, jotka eivät miellyttäneet Yleisradion johtoa. Artikkeliin on koottu joitakin esimerkkejä Reino Paasilinnan toimittamista ohjelmista.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto