Hyppää pääsisältöön

Koti ja sisustus 1950–1970

Sodan ja pula-ajan koettelemusten jälkeen uudet värit ja materiaalit valtasivat suomalaiset kodit. Televisio ja sohvaryhmät saapuivat olohuoneisiin.

1940-luvulla tultaessa suomalaisia koteja koittelivat sota ja pula-aika. Asuntotuotantoa helpottamaan laadittiin Arava-järjestelmä, jonka tavoitteena oli tarjota kohtuuhintaisia asuntoja.

Uudet arava-talot, 1950-luvun lähiöt ja maaseudun tyyppitalot toivat olohuoneen jokaiselle, jolla oli varaa. Köyhimmät joutuivat tyytymään yksiöön. Ruotsista käännetty termi arkihuone korvautui englannista käännetyllä olohuone-sanalla.

Pula-ajan ankeat värit vaihtuivat eloisampiin sävyihin ja vuodesohva syrjäytti hetekan. Uutena materiaalina sisustukseen ilmestyi muovi. Huonekalujen ja tavaroiden ei tarvinnut enää kestää sukupolvelta toiselle.

Suomi lakkasi olemasta urheilumaa, siitä tuli designin maa.

Lehdissä kirjoitettiin suomalaisesta uudesta kodista. Uusi muotoilu huonekaluissa, käyttöesineissä ja tekstiileissä muutti koteja esteettisempään suuntaan. Sisustusarkkitehti Antti Nurmesniemen sanoin: ”Suomi lakkasi olemasta urheilumaa, siitä tuli designin maa”.

1960-luvulla perhe-elämä keskittyi yhä enemmän ydinperheen ympärille. Työ eriytyi kotielämästä ja asumisessa korostui vapaa-aika. Televisio yleistyi vauhdilla ja muutti olohuoneen sisustusta, joka rakentui nyt tv:n ympärille.

Televisio vaikutti jälleen sisustukseen 1970-luvulla, kun tv-sarjoissa nähdyt amerikkalais- ja englantilaistyyliset muhkeat huonekalut mahdutettiin myös suomalaisten koteihin. Ulkomailta omaksutut vaikutteet pyyhkäisivät hetkeksi pois suomalaisen pelkistetyn muotoilun.

Otteet ohjelmista Suomalainen koti (ohjaus Eeva Vuorenpää, 1995), Arjen historia (ohjaus Harto Hänninen, 2002), Lii -Filmin katsaus (tuottaja Pertti Himberg, 1960-luku)

Lue lisää:

Kuva asunnosta 1900-luvun alusta

Kaupunkiasuminen ja sisustustaide muotoutuu

Suomen teollistuminen 1870-luvulta lähtien aiheutti muutoksia väestön ja kotien elämässä. Väestönkasvu, vesijohtovesi ja sähköt mullistivat asumista. Suomalainen arkkitehtuuri ja muotoilu lähti nousuun.

Lue lisää:

Tupamiljöö 1920-luvulta.

Koti ja sisustus 1920- ja 1930-luvulla

Väkiluvun kasvu, kaupungistuminen ja kulutustapojen muutos aiheuttivat muutoksia suomalaiseen asumiseen vuosisadan alkupuolella.

Lue lisää:

Kuvakaappaus tv-ohjelmasta arjen historia.

Koti ja sisustus 1980- ja 1990-luvulla

Nousukausi ja ulkomailta omaksutut tyylit vaikuttivat koteihin 80-luvulla ja koteihin ilmestyi paljon uusia uusia esineitä vohveliraudoista vhs-nauhureihin. Tietokoneet ja elektroniikka valloittivat kotien arjen lopullisesti 90-luvulla.

Kommentit
  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto