Hyppää pääsisältöön

Koti ja sisustus 1950–1970

Sodan ja pula-ajan koettelemusten jälkeen uudet värit ja materiaalit valtasivat suomalaiset kodit. Televisio ja sohvaryhmät saapuivat olohuoneisiin.

1940-luvulla tultaessa suomalaisia koteja koittelivat sota ja pula-aika. Asuntotuotantoa helpottamaan laadittiin Arava-järjestelmä, jonka tavoitteena oli tarjota kohtuuhintaisia asuntoja.

Uudet arava-talot, 1950-luvun lähiöt ja maaseudun tyyppitalot toivat olohuoneen jokaiselle, jolla oli varaa. Köyhimmät joutuivat tyytymään yksiöön. Ruotsista käännetty termi arkihuone korvautui englannista käännetyllä olohuone-sanalla.

Pula-ajan ankeat värit vaihtuivat eloisampiin sävyihin ja vuodesohva syrjäytti hetekan. Uutena materiaalina sisustukseen ilmestyi muovi. Huonekalujen ja tavaroiden ei tarvinnut enää kestää sukupolvelta toiselle.

Suomi lakkasi olemasta urheilumaa, siitä tuli designin maa.

Lehdissä kirjoitettiin suomalaisesta uudesta kodista. Uusi muotoilu huonekaluissa, käyttöesineissä ja tekstiileissä muutti koteja esteettisempään suuntaan. Sisustusarkkitehti Antti Nurmesniemen sanoin: ”Suomi lakkasi olemasta urheilumaa, siitä tuli designin maa”.

1960-luvulla perhe-elämä keskittyi yhä enemmän ydinperheen ympärille. Työ eriytyi kotielämästä ja asumisessa korostui vapaa-aika. Televisio yleistyi vauhdilla ja muutti olohuoneen sisustusta, joka rakentui nyt tv:n ympärille.

Televisio vaikutti jälleen sisustukseen 1970-luvulla, kun tv-sarjoissa nähdyt amerikkalais- ja englantilaistyyliset muhkeat huonekalut mahdutettiin myös suomalaisten koteihin. Ulkomailta omaksutut vaikutteet pyyhkäisivät hetkeksi pois suomalaisen pelkistetyn muotoilun.

Otteet ohjelmista Suomalainen koti (ohjaus Eeva Vuorenpää, 1995), Arjen historia (ohjaus Harto Hänninen, 2002), Lii -Filmin katsaus (tuottaja Pertti Himberg, 1960-luku)

Lue lisää:

Kuva asunnosta 1900-luvun alusta

Kaupunkiasuminen ja sisustustaide muotoutuu

Suomen teollistuminen 1870-luvulta lähtien aiheutti muutoksia väestön ja kotien elämässä. Väestönkasvu, vesijohtovesi ja sähköt mullistivat asumista. Suomalainen arkkitehtuuri ja muotoilu lähti nousuun.

Lue lisää:

Tupamiljöö 1920-luvulta.

Koti ja sisustus 1920- ja 1930-luvulla

Väkiluvun kasvu, kaupungistuminen ja kulutustapojen muutos aiheuttivat muutoksia suomalaiseen asumiseen vuosisadan alkupuolella.

Lue lisää:

Kuvakaappaus tv-ohjelmasta arjen historia.

Koti ja sisustus 1980- ja 1990-luvulla

Nousukausi ja ulkomailta omaksutut tyylit vaikuttivat koteihin 80-luvulla ja koteihin ilmestyi paljon uusia uusia esineitä vohveliraudoista vhs-nauhureihin. Tietokoneet ja elektroniikka valloittivat kotien arjen lopullisesti 90-luvulla.

Kommentit
  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto