Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Puhelinmyynnin kieltämisestä ei tarvitse maksaa

Kuluttajan oikeus kieltää puhelinmyynti ei tällä hetkellä toimi niin hyvin kuin pitäisi. Kuluttajia hämmentävät entisestään maksulliset puhelinmyynnin estopalvelut, vaikka saman palvelun saa muualta lähes ilmaiseksi.

Lankoja pitkin kotioloihin tunkeutuvat puhelinmyyjät tuskastuttavat monia. Helsinkiläinen ”Anja” kuuluu heihin. Siksi hän ilahtui saadessaan syyskuussa puhelun Suomen Markkinointiturva -nimisestä yrityksestä. Yritys lupasi, että heidän asiakkaanaan myyntipuhelut loppuisivat.

- Syyskuun loppupuolella minulle soitti naishenkilö ja kysyi haluaisinko tilata soittokiellon vaikkapa häiritseviä lehtimyyjiä varten.

Anja oli kokenut lehtimyyjät häiritseviksi, mutta ei ollut tiennyt että puhelinmyynnin estäminen oli mahdollista. Hänelle kerrottiin että Suomen Markkinointiturvan kautta esto onnistuisi.

Vuoden voimassa olevan palvelun hinnaksi ilmoitettiin 19,90 euroa. Anja maksoi laskun, mutta eipä aikaakaan kun puhelin pirisi jälleen. Langan päässä oli puhelinmyyjä joka tarjosi uutta sähkösopimusta. Eikä kaupittelu loppunut siihenkään. Muutaman päivän kuluttua soitti lehtimyyjä. Kun Anja lopulta sai kolmannen myyntipuhelun, hän suivaantui toden teolla, ja soitti Suomen Markkinointiturvaan. Anja valitti, että palvelu ei toiminut ja vaati rahojaan takaisin.


Soittokielto.fi ei takaa puhelinmyynnin loppumista

Suomen henkilötietolain mukaan kuluttajalla on oikeus kieltää henkilötietojensa käyttö suoramarkkinointitarkoituksessa. Tähän perustuu myös Suomen Markkinointiturvan tarjoama soittokielto.fi-palvelu, jonka kautta suoramarkkinointikiellon voi tilata.

- Jos kuluttajat haluavat kieltää tai rajoittaa heihin kohdistuvaa suoramarkkinointia, me välitämme heidän tietoa suoramarkkinointia tekeville yrityksille, hallituksen puheenjohtaja Riku Ilvesluoto Suomen Markkinointiturvasta kertoo.

Vaikka palvelu maksaa 20 euroa vuodessa, niin soittokielto.fi ei käytännössä lupaa mitään. Sopimusehdoissa lukee, että firma ei takaa asiakkailleen, että suoramarkkinointi loppuisi. Palvelu vierittää vastuun viranomaisille.

- Kuluttajan laissa turvattujen oikeuksien toteutumista valvoo viime kädessä viranomainen. Se on yrityksen oma päätös jos se päättää rikkoa lakia.

Miksi yritykset eivät sitten noudata Suomen Markkinointiturvan niille lähettämiä suoramarkkinointikieltoja? Suomen asiakkuusmarkkinointiliitto, joka on asiakasmarkkinointia tekevien yritysten etujärjestö, pitää soittokielto.fi-palvelun toimintaa epäilyttävänä.

- Ensinnäkin kuluttajien henkilötietoja on lähetetty aivan vääriin paikkoihin, yrityksiin ja osoitteisiin. Yritykset ovat aivan puun takaa alkaneet saada kuluttajien henkilötietoja, toimitusjohtaja Jari Perko Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitosta huomauttaa.

- Osa yrityksistä on ollut sellaisia, joilla ei ole mitään tekemistä kuluttajamarkkinoinnin kanssa, hän lisää.


Puhelinmyynnin saa kieltää

Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitto ylläpitää itse Robinsoniksi nimettyä suoramarkkinoinnin rajoituspalvelua. Kaikki Asiakkuusmarkkinointiliitton jäsenyritykset ovat sitoutuneet noudattamaan Robinsoniin tulleita kieltoja. Palvelun hinta kuluttajalle on 39snt/min + paikallisverkkomaksu, ja se on voimassa kolme vuotta kerrallaan. Soittokielto.fi maksaa kolmessa vuodessa kuusi kymppiä. Miksi maksaa kymmeniä euroja, jos saman palvelun voi saada lähes ilmaiseksi?

Ei yritysten intressissä ole soittaa kuluttajille, jotka eivät halua vastaanottaa telemarkkinointia.

Soittokielto.fi-palvelun hallituksen puheenjohtajan Riku Ilvesluodon mielestä Robinson-palvelukin tulee kuluttajalle kalliiksi.
- Ne jäsenyritykset, jotka sitä rekisteriä käyttävät, maksavat huomattavia summia sen käytöstä. Ei se ole ilmainen. Ja kuka maksaa loppukädessä sen viulun? Kuluttaja tietysti, hän pohtii.
Ilvesluoto uskoo, että Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitto ei ole kuluttajan asialla.

- Se on etujärjestö joka ajaa omien jäsenyrityksiensä etua. Ei heidän perimmäinen tarkoituksensa ole poistaa itseltään markkinointikontakteja.

Robinson-rekisteri maksaa Asiakkuusmarkkinointiliiton jäsenyrityksille noin 5500 euroa vuodessa. Liiton mukaan se ei jäsenyritysten suurten asiakasmäärien vuoksi kuluttajahinnoissa tunnu.

- Ei yritysten intressissä ole soittaa kuluttajille, jotka eivät halua vastaanottaa telemarkkinointia. Sen takia toimiala ja yritykset itse ovat perustaneet tällaisen palvelun, Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitto puolustautuu.

Myyntikiellon voi kertoa suoraan puhelinmyyjälle

Oli miten oli, puhelinmyyjät eivät ole vieläkään lopettaneet Anjalle soittelua. Rahojaan hän tuskin saa takaisin, sillä Suomen Markkinointiturva ei lähtökohtaisesti palauta asiakkailleen rahoja, vaikka soitot eivät loppuisikaan. Mitä Anjan tulisi siis tehdä?

Monet yritykset saavat kuluttajien yhteystietoja muun muassa Väestörekisterikeskuksesta ja Ajoneuvohallintokeskuksesta. Molempiin voi ottaa yhteyttä ja kieltää omien henkilötietojensa antamisen eteenpäin. Ja kun puhelinmyyjä soittaa täysin väärään aikaan, ei kannata menettää hermojaan, vaan käyttää lain takaamaa suoramarkkinoinnin kielto-oikeutta. Langan päässä olevan puhelinmyyjän on otettava vastaan kuluttajan tekemä soittokielto.

Tietosuojavaltuutettu pohtii parhaillaan, pitäisikö Suomeen perustaa viranomaisten ylläpitämä lista. Tähän listaan tehtyä suoramarkkinointikieltoa tulisi kaikkien yritysten noudattaa.


Inka Achté / TV1 Kuningaskuluttaja

Lisäys 27.4.2010:
Maksullisen suoramarkkinoinnin kieltopalvelun, Soittokielto.fi:n, toiminta on lopetettu. Syynä on Tietosuojavaltuutetun henkilötietojen käsittelyyn asettamat vaatimukset, joita yritys ei pystynyt täyttämään. Myös Kuluttajavirasto huomautti yritystä markkinoinnissa ja sopimusehdoissa ilmenneistä puutteista. Yritys jatkaa toimintaansa uudella toimintakonseptilla markkinoimalla puhelimitse suoramarkkinoinnin tietopalvelua, mutta ei enää myy suoramarkkinointiin liittyvien kieltoilmoitusten välityspalvelua uusille asiakkaille.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.