Hyppää pääsisältöön

Mikael Jungner: Strategia, tarina ja paljon intohimoista tekemistä

YLE haluaa olla ainutlaatuinen. Siksi me tarvitsemme ainutlaatuisen strategian ja ainutlaatuisen tarinan. Mikä sitten tekee strategiasta ainutlaatuisen? Keskittyminen vahvuuksiin, joita muilla ei ole. Tai paremminkin: keskittyminen vahvuuksiin, joita muut eivät voi saavuttaa.

YLEllä on mahdollisuus kolmeen strategiseen vahvuuteen.

Ensimmäinen on sisällöt. Meillä on tuhansia ammattilaisia tekemässä sisältöjä eri genreissä jai välineissä, läpi koko luomisen ketjun, tuotantoineen ja tekniikoineen. Vastaavaa sisältöosaamista ei Suomesta muilta löydy eikä muualle synny.

Toiseksi: meillä on arkistot. Pari miljoonaa tuntia ainutlaatuista sisältöä menneiltä vuosikymmeniltä. Muilla ei ole mitään vastaavaa, ei lähimainkaan.

Kolmatta vahvuutta meillä ei vielä ole, mutta ei ole muillakaan. Nimittäin tapaa ottaa asiakkaat, yleisöt ja kansalaiset mukaan tekemään, arvioimaan, muokkaamaan ja markkinoimaan sisältöjämme. Tämän kolmannen, mahdollisen vahvuuden tukena on YLEn brändi ja avoin työkulttuuri.

Kaikki tietävät, että YLE ei tee asioita rahasta, vaan rakkaudesta kulttuuriin. Siksi mukaamme on helppo tulla. YLEn työkulttuuri on media-alan avoimin. Meidän tarvitsee enää avata ovet yhtiön ulkopuolelle samoin kuin olemme tehneet yhtiön sisällä.

Tarvitsemme myös vahvemman tarinan. Julkisen palvelun perinteinen tarina tunnetaan ja sitä arvostetaan. Jopa 60--75 prosenttia suomalaista ymmärtää ja tukee ajatusta julkisesta palvelusta. Nyt tarvitsemme vielä kolme täydentävää näkökulmaa, jotka tekevät vahvasta YLEstä paitsi tärkeän, myös välttämättömän.

Ensiksikin suomalainen luova ala ilman YLEä on katteeton unelma. YLE tekee tai YLElle tehdään jopa 70 prosenttia suomalaisesta tv-sisällöstä. Radiosisällössä YLEn osuus toimitetuista ohjelmista on 90 prosenttia. Kaikkia suomalaisesta luovasta alasta kiinnostuneita on muistutettava siitä, että ala nousee tai kaatuu YLEn mukana. YLE on luovan teollisuuden veturi.

Toiseksi kyse on kansallisesta innovaatiostrategiasta. Huomisen innovaatiot eivät ole perinteisiä teknisiä keksintöjä. Huomisen innovaatiot ovat uusia tapoja jäsentää maailmaa ja tietoa tavalla, jossa juuri tulkinta ja näkökulma luovat lisäarvoa. Televisioformaatit, johtamismallit, iPhonet, Youtubet ja vaikkapa brändätyt tavat suojella ympäristöä ovat esimerkkejä moderneista innovaatioita. Mikään noista ei ole teknisesti erityisen ainutlaatuinen. Arvo syntyy tavasta yhdistää olemassaolevaa uudella, innovatiivisella tavalla. Tällaisen kansallisen innovaatiostrategian luominen ilman YLEä olisi vastuutonta, lyhytnäköistä ja typerää.

Kolmanneksi kyse on jakamisen yhteiskunnasta. Meillä oli netti ja nyt on netti 2.0, sosiaalinen media. Netti 2.0 lienee Facebookin ja vastaavien ansiosta tuttu jo miljoonille suomalaisille. Samalla tavoin meillä on tietoyhteiskunta ja tietoyhteiskunta 2.0, jakamisen yhteiskunta, jossa lisäarvo ei synny tekniikasta vaan tavasta, jolla tieto ja sisällöt liikkuvat vapaasti kansalaisten välillä.

Jakamisen yhteiskunnassa merkitys syntyy käytöstä, itseilmaisusta, intohimosta ja kaikesta siitä, jota myös kulttuuriksi kutsutaan. YLEllä on kaikki mahdollisuudet nousta myös jakamisen yhteiskunnan veturiksi.

Me olemme tehneet paljon työtä YLEn työkulttuurin avaamiseksi ja rohkeuden sekä riskinoton lisäämiseksi. Nyt on aika astua eteenpäin.

Joka maanantai jokaisen on syytä miettiä tykönään, mitä alkavalla viikolla voisi tehdä YLEn sisältöjen, arkistojen tai kansalaisten avoimen mukaanoton edistämiseksi. Joka maanantai olisi myös syytä miettiä, kenelle ja miten voisi kertoa tarinaa YLEn julkisen palvelun tehtävästä, luovasta alasta, innovaatioista tai jakamisen yhteiskunnasta. Ja joka perjantai olisi hyvä, yksin tai porukassa, kerrata, mitä sai viikolla aikaan. Missä voisi parantaa, mitä kehittää?

Näin se vallankumous tehdään. Tässä ja nyt, tavoitteena ainutlaatuinen YLE.

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua