Hyppää pääsisältöön

Kansakunnan perillinen Helena Saarikoski

Herkkyys on vaikea laji. Surumielisyys ja alkoholi liittyivät Pentti Saarikosken elämään samoin kuin nerous, leikkisyys ja rajojen rikkominen. Helena Saarikoski kertoo isästään Mirja Pyykön Kansakunnan perilliset -ohjelmassa.

Pentti Saarikoski (1937–1983) oli nelilapsisen perheen vähäpuheinen ja sulkeutunut lapsi. Hän oppi inhoamaan falskiutta jo lapsena, kun perhe peitteli isän alkoholismia.

Saarikoski oli äitinsä kannustamana uskonnollinen nuori, joka suunnitteli tulevansa isona papiksi. Hän menestyi koulussa erinomaisesti ja luki jo teininä paljon kaunokirjallisuutta ja historiallisia romaaneja

1960-luvulla Saarikoski osallistui yhteiskunnalliseen elämään mm. Ylioppilaslehden pakinoissa, joissa hän pilkkaa konservatismia. Hän rikkoi tabuja julkisissa esiintymisissään ja liittyi Suomen Kommunistiseen Puolueeseen.

Pentti Saarikosken tytär kansanrunouden tutkija Helena Saarikoski kertoo isänsä olleen kotioloissa erilainen kuin se ilveilijä, johon julkisuudessa totuttiin. Herkkyys oli helppo piilottaa ilveilyn taakse, jota erään tarinan mukaan Saarikoski opetteli katselemalla klovneja Linnanmäellä.

Juhannustanssit kirjasta seurannut oikeudenkäynti Hannu Salamaa vastaan vaikutti syvästi Saarikoskeen, joka yritti puolustaa kollegaansa. Saarikoski erosi kirkosta sanoen, ettei voi kuulua sellaiseen kirkkoon, joka kieltää elämästä oman kulttuurinsa mukaisesti.

Saarikosken elämää leimasi alkoholi, joka lopulta vei hänen terveytensä. Hänellä oli elämänsä aikana useita vaimoja, jotka edustivat hänen myrskyisässä elämässään kotia ja turvaa.

Helena Saarikoski kertoo saaneensa isältään esimerkin vapaan intellektuellin elämästä ja ammatista, johon liittyi ahkeruus ja työteliäisyys.

Saarikoski julkaisi runokirjoja 1950-luvulta lähtien aina kuolemaansa saakka. Hän myös suomensi useita kirjoja, kuten Homeroksen Odysseian, Aristoteleen Runousopin, James Joycen Odysseuksen ja J. D. Salingerin romaanin Sieppari ruispellossa.

Pentti Saarikoski on haudattu Heinävedelle Uuden Valamon luostarin hautausmaalle. Elämänsä viimeisinä vuosina hän vietti useita jaksoja hiljentyneenä luostarissa.

Teksti: Heidi Sommar

  • Uuden musiikin ilotulitusta jo kymmenen tuotantokauden verran – katso UMK:n finaaliesitykset kautta aikojen

    Elävän arkiston kooste UMK:sta vuosien varrelta.

    Uuden Musiikin Kilpailu (UMK) järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2012, jolloin se korvasi Yleisradion perinteisen Euroviisukarsinnan. UMK on tuonut kansan eteen esiintyjiä niin pystymetsästä kuin koko kansan tuntemista tähdistä. Vuonna 2021 UMK järjestetään kymmenennen kerran ja sen kunniaksi Elävä arkisto on koostanut tähän artikkeliin kaikki esitykset vuosien varrelta. Ota mukava asento ja laita korvat hörölle – tervetuloa uuden musiikin kuplaan!

  • Pieni suuri Heinola, karismaattinen Suomen läpikulkupiste

    Heinolan kaupungilla on tarinoita kerrottavanaan.

    Heinolan sijainti Suomen tieverkoston solmukohdassa johtaa monet kulkemaan tuon Päijät-Hämeessä sijaitsevan siltojen kaupungin poikki, mutta lyhyt silmäys harvemmin tutustuttaa ketään laajemmin paikkakunnan saloihin. Pienestä koostaan huolimatta Heinolan historia kätkee sisäänsä muutakin kuin vain kunnian ohikulkupaikkana, josta todistavat tähän kootut video- ja audiotaltioinnit.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto