Hyppää pääsisältöön

Varpuset on arkirealistinen kuvaus perhesuhteista ja alkoholismista

Vuonna 2005 valmistunut tv-elokuva Varpuset on melankolinen kuvaus kahdesta sisaresta, joiden äidin kuolema vetää siskokset jälleen yhteen. Elokuvan on ohjannut Heidi Köngäs ja käsikirjoittanut Liisamaija Laaksonen.

Varpuset on julkaistu 8. helmikuuta 2018 yleisön toiveesta katsottavaksi Yle Areenaan. Se on katsottavissa vuoden ajan.

Sisarukset eivät ole olleet tekemisissä toistensa kanssa enää vuosiin. Anja (Miitta Sorvali) on varakas ja elää Berliinissä poikansa kanssa, Ella (Sara Paavolainen) liikkuu Helsingissä juoppojengissä. Anja on täysin omistautunut juristiksi opiskelevalle pojalleen Jyrkille (Reino Nordin). Berliiniin muuttaneen Anjan elämässä ei ole muuta kuin poika sen jälkeen, kun hänen miehensä lähti pois kotoa.

Äidin kuolema ja hautajaiset tuo Anjan takaisin Suomeen. Hän etsii käsiinsä juopporemmin kanssa hökkelissä asustelevan sisarensa Ellan, joka on huonossa kunnossa. Anja päättää toimittaa sisarensa sairaalaan, jossa sairasvuoteella siskokset puhuvat toisilleen moneen vuoteen.

Myös Anjan poika saapuu mumminsa hautajaisiin. Hän käy tapaamassa Ellaa sairaalassa. Ella liikuttuu syvästi Jyrkin tapaamisesta ja antaa hänelle valokuvan itsestään ja pojasta. Anja hermostuu siitä, että Jyrki on käynyt tapaamassa Ellaa ja saanut häneltä muistoksi valokuvan.

Ennen kuolemaansa Ella kirjoittaa kirjeen Jyrkille. Anja epäröi kirjeen luovuttamista, mutta antaa sen viimein pojalleen. Kirjeessä on Ellan viimeinen viesti Jyrkille.

Vuoden 2005 Venla-gaalassa Varpuset oli ehdolla parhaaksi tv-elokuvaksi. Miitta Sorvali oli ehdolla parhaaksi naisnäyttelijäksi Anja Müllerin roolista.

Varpuset – tekijät ja näyttelijät

Anja Müller – Miitta Sorvali
Ella Varpunen – Sara Paavolainen
Jyrki Müller – Reino Nordin
Kessu – Esko Salminen
Kike – Liisamaija Laaksonen
Pappi – Reidar Palmgren
Muut näyttelijät – Ritva Koskensuu, Jukka Juolahti, Tarja Siimes, Juha Hirvonen, Rauno Ahonen, Antti Merilehto, Seppo Seppälä, Anna-Maija Valone ja Kaija Pakarinen

Ohjaaja – Heidi Köngäs
Käsikirjoittaja – Liisamaija Laaksonen
Dramaturgi – Kirsi Porkka
Tuottaja – Anna-Maija Eräkangas
Kuvaussihteeri – Anita Kurvinen
Lavastussunnittelija – Anu Maja
Äänisuunnittelija – Ari-Pekka Heikkinen
Kuvaussunnittelu – Arto Kaivanto
Kamera-assistentti – Keijo Venho
Leikkaaja – Lena Paersch
Säveltäjä – Marianne Maans
Valaisijat – Timo Liedenpohja ja Esko Viitala
Puvustaja – Marja-Leena Sinkkonen
Naamioitsija – Päivi Kela
Äänittäjä – Petrus Repo ja Tomi Dahlman
Tuotantopäällikkö – Pirjo Poskela
Graafinen suunnittelu – Sami Liljeblad
Lavasteet – Harri Paasonen
Erikoistehosteet – Pasi Laitinen
Pukusuunnittelija – Satu-Mari Nygren
Tuotantojärjestäjä – Seppo Fagerroos
Järjestäjät – Sirpa Vuori

.

Otteita elokuvasta

Lue lisää:

Ohjaaja Heidi Köngäs: Nostalgiaa ja muita haikeita mausteita

Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia outoja tunteita: on kaihoa, kauhua, noloutta, mutta yllättävän paljon ikävää. Ikävää ennen kaikkea yhdessä tekemistä kohtaan. Jokainen elokuva syntyy monessa vaiheessa, monen ihmisen taiteellisen työn tuloksena, mutta vain ohjaaja näkee ne kaikki. Katso Areenassa:Liian paksu perhoseksi ja muita Heidi Köngäksen ohjauksia

  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto