Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Mittarit paljastavat sähkösyöpön

Uudet kodinkoneet kuluttavat yhä vähemmän sähköä. Sähkölaskussa se ei näy, siilä laitteiden määrä kodeissa kasvaa. Toimittajamme selvitti, miten sähköä voi säästää kotona ilman suuria uhrauksia.

laskin (Video still, Kuva: YLE)
laskutoimitus (Video still) Kuva: YLE

Asumme Tampereella. Vuosittainen sähkölaskumme on liki 500 euroa, vaikka omakotitalomme lämmitykseen ei sähköä käytetä. Se tuntuu turhan paljolta! Haluan selvittää, voisinko kohtuullisella vaivalla pienentää laskua.

Hankin paikalliselta sähkölaitokselta sähkönkulutusmittarin, jonka avulla selvitän, kuinka paljon sähköä laitteemme vievät, kun niitä pidetään herätetilassa. Meillä on kaksi tv:tä digibokseineen sekä kolme tietokonetta, joista yksi on vanha pöytäkone.

Samalla selvitän, olisiko kodinkoneidenkin käytössä tehostamisen varaa.

Asteet kohdalleen

Kaupoista voi ostaa sähkönkulutusmittareita halvimmillaan reilulla kympillä. Varminta on kuitenkin turvautua sähkölaitosten ilmaisiin lainamittareihin. Tutkimusten mukaan kaupan mittareiden tulokset saattavat heittää jopa neljänneksen.

Jääkaapin ja pakastimen lämpötilojen tarkistus paljastaa heti yhden säästökohteen. Pakastimessamme on – 24 astetta. Suosituslämpötila on – 18 astetta. Käännämme vipua kuusi astetta pienemmälle ja tienaamme sillä laskujeni mukaan yli kahdeksan euroa vuodessa.

- Yksi aste pakkasta lisää nostaa sähkönkulutusta jopa viisi prosenttia, kertoo Ympäristötietokeskus Moreenian neuvoja Terttu Viteli.

- Myös uunin käytössä voi säästää. Ruoka kannattaa laittaa jo kylmään uuniin, ja lämmön voi sammuttaa noin varttitunti ennen ruuan valmistumista.

Järkevämmällä uunin käytöllä säästämme pari euroa vuodessa. Samoille säästölukemille pääsemme, kun käytämme kahvinkeitintä vain kahvin keittämiseen, emme sen lämpimänä pitämiseen.

TV:n säätäminen säästää

Asennan mittarin myös kännykän laturiin. Puhutaanhan yleisesti, että laturit vievät seinässä ollessaan sähköä, vaikka puhelinta ei olekaan kytketty perään. Neljän tunnin jälkeen mittari näyttää nollaa. Laturin sähkönkulutus on enimmilläänkin erittäin vähäistä.

Mittarit paljastavat, että televisioiden herätevirrat näkyvät selvästi sähkölaskussamme. Kun päätämme katkaista virrat kokonaan aina, kun emme katso televisiota, säästämme melkein 20 euroa vuodessa.

Huomaamme myös, että vanhasta kuvaputki-tv:stä kannattaa pitää kiinni. Se kuluttaa vähemmän sähköä kuin taulu-tv:t, vaikkeivät uusimmat enää mitään sähkösyöppöjä olekaan.

Yleinen sääntö on, että mitä isompi laite, sen enemmän se vie sähköä. Tv:n takana oleva watti-lukema ei kerro paljonkaan laitteen sähkönkulutuksesta. Siitä voi päätellä vain sen, mikä on laitteen maksimiteho. Televisioiden sähkönkulutukseen vaikuttaa varsinkin taustakuvan kirkkaus. Sitä voi helposti säätää.

kodinkoneliikkeessä (Video still, Kuva: YLE)

- Kun säädetään kirkkautta esim. puoleen maksimista, virrankulutus voi tippua noin 40 prosenttia, todistaa myymäläpäällikkö Heikki Mäkinen Veikon Koneesta.

Jäähyväiset pöytätietokoneelle

Sähkömittaukset osoittavat, että vanha pöytätietokone on sähkösyöppö. Se vie sähköä kahdeksankertaisesti verrattuna kannettaviin. Emme käytä sitä enää.

Kannettavienkin koneiden horros- ja lepotiloja vältämme tästä lähtien. Kun konetta ei käytä, kannattaa se sulkea kokonaan. Sähkölasku pienenee parin euron verran vuodessa.

Kun teemme kaikki pienet muutokset sähkölaitteiden ja koneiden käytössä, säästämme laskujeni mukaan noin 40 euroa vuodessa, mikä on kahdeksan prosenttia sähkölaskustamme. Se ei ole valtavan iso summa, mutta jos jokainen suomalaisperhe saisi samanlaisen säästön aikaiseksi, puhuttaisiinkin jo merkittävästä asiasta.

Jos miljoonassa suomalaistaloudessa vähennettäisiin tämän verran sähkönkäyttöä, merkitsisi se Suomen energiantuotannossa 0,5 prosentin vähennystä.

- Jos tämmöinen säästö saataisiin aikaiseksi, voitaisiin jättää yksi kohtuukokoinen voimala rakentamatta, laskee sähköenergiatekniikan professori Seppo Valkealahti Tampereen teknisestä yliopistosta.

Tiina Makkonen /TV1 Kuningaskuluttaja

MITTAUSTULOKSIA (Tampereen sähkölaitoksen hinnoilla)

LAITE KULUTUS SÄÄSTÖ/V.
KUVAPUTKI-TV n. 0,1 snt/h 8,20 €/v.
stand by –tilassa (- 21 h/vrk)
TAULU-TV n. 0, 1 snt/h 10,45 €/v.
stand by –tilassa (- 21 h/vrk)
PÖYTÄTIETOKONE n. 1 snt/h (- 2 h/vrk)
KANNETTAVA TIETOKONE x 2 0, 01 snt/h 2,20 €/v.
horros- ja lepotilassa (- 22 h/vrk)
PAKASTIN+ 6 astetta 0,3 snt/h 8,35 €/v.
UUNI 6,8 snt/h n. 2 €
(- 0,5 – 1 h/vko)
KAHVINKEITIN 0,5 snt/h 1,70 €/vrk
(- 1 h/vrk)
Yhteensä 40,60 €/v.
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.