Finanssivalvonta ja Nordean pojat: käsikirjoitus

TV 1, 23.11.2009, klo 20:00

MOT: Finanssivalvonta ja Nordean pojat

Juonto: Lokakuussa MOT kertoi miten Nordea oli myynyt Merenneidoiksi kutsuttuja sijoitustuotteita. 

Meillä oli kymmenien asiakkaiden yhtenäiset kertomukset siitä, miten tavallisille - toki varakkaille asiakkaille - oli markkinoitu ja myyty Merenneitoja riskittöminä, jopa vaihtoehtona tavallisille käyttötileille.


Merenneitoja oli yhteensä kaksitoista. Yhden Merenneidon arvo putosi nollaan. Monet menettivät kymmeniätuhansia, jotkut jopa miljoonia.


Yhteensä 140 miljoonaa euroa katosi Merenneitoihin tavalla, jota emme pystyneet selvittämään. 


Myyntitilanteissa Merenneitojen kehittäjistä oli käytetty nimitystä Nordean pojat. He olivat rakentaneet niin monimutkaisen tuotteen, että ulkopuolisen oli mahdotonta selvittää mitä rahoille tapahtui.


Halusimme selvittää mitä rahoille oli tapahtunut, ja miten oli mahdollista että Nordea sai myydä näin suuren riskin tuotteita pahaa aavistamattomille suomalaisille.


Nordea ei myynyt Merenneitoja Ruotsissa, Tanskassa eikä Norjassa. Halusimme Nordean korkeimmalta johdolta vastauksia asiakkaiden kysymyksiin.


Ilmoittauduin Nordean kolmannen kvartaalin tulosinfoon. Vakiintuneeseen tapaan halusin esittää kysymyksiä tulosinfon jälkeen. Aihe oli konsernijohdon jäsenelle Ari Kaperille täysin selvillä.

Kuvaa Nordean tulosinfosta


Juonto: Nordean viestintäpäällikkö oikealla antaa merkin avustajalleen, ota kameramies.


Edellisessä ohjelmassa helsinkiläinen kirjanpitäjä Stig Dahlstöm kertoi miten Nordea oli myynyt Merenneitoja riskittömänä tuotteena. Puoli tuntia sen jälkeen kun olin ilmoittautunut Nordean infoon, Nordeasta soitettiin.

Stig Dahlström, kirjanpitäjä: "Mulle soittaa tämä samainen pankkivirkailija Nordean Senaatintorilta ja kertoo että pankki lunastaa tän 49 prosenttiin. Jaaha, minä sanoin, no koska? Juu, se oli keskiviikkona ja perjantaina rahat on tilillä. No.. mä nyt sitten ihmettelin vähän aikaa, että mitä tässä nyt tapahtuu. 49 prosenttia.. miten se on matemaattisesti niin kun laskettu että just 49 prosenttia? Miks ei 50 prosenttia? Se olis ollut helpompi luku."


"En ymmärtänyt miksi en saanut sata prosenttia ja tiedän että nää prosentit ovat vaihdelleet. Jotkut ovat saaneet enemmän, jotkut ovat jopa sata prosenttia lähes saaneet näistä tuotteesta, minä saan 49 en tiedä mikä tämä matematiikka on... "

Juonto: Tämä matematiikka on vedonlyöntiä.


Merenneito oli niin kutsuttu CDO.

Collateralized Debt Obligation. Ei löydy suomennosta.


Näin Merenneito toimii.


Nordean asiakkaat tuovat rahansa pankin turvaan viideksi vuodeksi. Ammattilaiset ymmärtävät että Merenneito on suuri seikkailu, tavalliset asiakkaat eivät ymmärrä. He luottavat pankkiin, että pääoma on turvassa, näin heille on vakuutettu. Korkoa luvataan neljästä yhdeksään prosenttia.


Kun Nordea on saanut Merenneitoon sijoitetut miljoonat, se aloittaa vedonlyönnin. Nordean pojat aloittavat vedonlyöntiketjun. Merenneito on väline, jolla lyödään vetoa sadan yhtiön kyvystä maksaa lainojaan.


Nordea ottaa prosentin palkkion vedonlyönnistä, ja siirtää pelivuoron eteenpäin seuraavalle vedonlyöjälle. Tämäkin ottaa palkkion pelivuorostaan, ja siirtää pelin Nordean asiakkaiden rahoista eteenpäin.


Sitten tulee seuraava vedonlyöjä. Emme tiedä miten pitkä vedonlyöntiketju on. Tätä peliä ei pelata pörssissä, jossa kaupankäyntiä valvotaan.


Tiedämme vain että kaukana horisontissa on pankkeja, jotka ovat oikeasti lainanneet rahaa firmoille jotka ovat menneet konkurssiin. Nämä pankit saavat vedonlyöntiketjun kautta rahansa Nordean asiakkailta.


Koska ketjussa on monta vedonlyöjää, seitsemän konkurssia sadasta riittää siihen, että kaikki Merenneitoon sijoitetut rahat menetetään.


Kuvassa vilahtaa myyntiesite, missä näkee sanat: …matalalla riskillä.


MOT:n katsojapalaute:
Olen itse tyttärieni kanssa menettänyt kymmeniä tuhansia euroja kyseisen lainan johdosta. Emmekä todellakaan ole riskisijoittajia. En ole toistaiseksi jaksanut asialle mitään tehdä. Pankki on ollut kovin hiljaa asiasta.

Grafiikkaa


Juonto: Onko Nordea lähtenyt siitä, että Finanssivalvonta sallii kaiken, vaikka me muut kuvittelemme että viranomainen valvoisi kuluttajienkin etua.


Onko Nordea lähtenyt siitä, että jos asiakkaat eivät ole tyytyväisiä he valittavat Arvopaperilautakuntaan, jossa pankki voittaa melkein

aina.


Tämänkö takia Nordea uskalsi tarjota Merenneitoja tavallisille asiakkaille?


MOT (12.10): "Miten se päätös tehtiin, että te myitte tätä ihan tavallisille säästäjille?"

Mikko Ayub, sijoitustuotejohtaja, Nordea: "No näihin kysymyksiin osaa varmasti Jari vastata sitten näihin myyntiä koskeviin kysymyksiin. Nämähän on hyvin erilaisia nämä tuotteet, nehän voidaan rakentaa hyvin erilaisiksi. Jos joku välttämättä haluaa siitä tehdä monimutkaisen, niin varmasti voi siinä onnistua. Meidän tavoitteena ei tietenkään ole ollut tehdä tuotteesta monimutkaista, vaan sellaista yksinkertaista tuotetta, joka sopii sijoittajan salkkuun tuomaan hajautusta muiden tuotteiden mukana."

MOT (12.10): "Mulle on syntynyt sellainen kuva, että siis Mikon porukka kehittää hirveästi erilaisia tuotteita ja sitten myyntiorganisaatio laitetaan myymään tätä tavaraa asiakkaille. Mutta riittääkö, siis hiffaako, ymmärtääkö myyntiporukka, että mitä he ovat myymässä aina?"


Jari Ohrankämmen: "Kyllä. Siis me lähdetään siitä, että meillä on aika perusteellinen, me toimitaan erittäin systemaattisesti tämmöisissä asioissa. Me ollaan kuitenkin aika iso toimija tässä, meillä on tietyt… Aina, kun uusi tuote tuodaan markkinoille, me tehdään aina tietyt toimenpiteet, jolla varmistetaan se, että niillä ihmisillä, jotka keskustelevat näistä, niin on riittävät tiedot."

MOT (12.10): "No miksi tätä sitten on myyty sellaisille ihmisille, jotka eivät halua ottaa riskejä eivätkä halua menettää pääomaansa? Miksi?"

Jari Ohrankämmen: "Kuten mä totesin, se aina, aina lähtee siitä asiakkaan tilanteesta, asiakkaan tavoitteista, riskinsietokyvystä. Siinä sitten osaksi sitä asiakkaan salkkua on voitu suositella tätäkin tuotetta nimenomaan sen asiakkaan lähtökohdista. Tää on, se on, tätä kautta on niin kuin voitu myös tällaiselle asiakkaalle sitten tarjota tätä tuotetta."


Juonto: Nordean pankkitoimihenkilöt joutuvat myymään kaikkea sitä, mitä Mikko Ayub ja Jari Ohrankämmen ja muut Nordean pojat kehittelevät Ammattiliitto Suoralla on kokous Katajanokalla. Joka viides edustajiston jäsen on Nordealainen toimihenkilö.

Paula Hopponen, pääluottamusmies, Nordea: "Meillä on jo pitkin matkaa vuosien varrella tässä menty vähän kulut edellä, että henkilöstöä on karsittu koko ajan, ihmisillä ei ole aikaa perehtyä näihin uusiin tuotteisiin. Mitä monimutkaisempia tuotteita, sen enemmän pitäisi olla aikaa ja kun kaikki asiat muuttuu jatkuvasti, niin hyvin hankalaa on pysyä siinä muutoksessa perässä ja yks vastuun kantaja tietysti on näitten tuotteiden suunnittelijat niin kuin tässäkin tuotteessa niin kyllä että ei voi missään mielessä lähteä siitä että henkilöstöä syyllistettäisiin, että he ovat myyneet jotain tuotetta sitten joka nyt aiheutti ihmisille varojen menetyksiä, vaan kyllä ne henkilöt, jotka ovat tän tuotteen laatineet, suunnitelleet ja millä tavalla he ovat sitten lanseeranneet sitä eteenpäin, jos on tullut henkilökohtaisia tavoitteita ja ihmisillä on paineita että pitäis nää tavoitteet saavuttaa niin tää voi johtaa sitten sellaiseen tilanteseen, että vaikka esitteessä mainitaan että pääoman voi menettää mutta että onko se tullut riittävän isona asiana sit asiakasneuvottelussa esille, ett siihen en osaa ottaa kantaa."


MOT:n katsojapalaute:

Suomalainen varainhoitokulttuuri on nykyään pelkkää myymistä. Sijoitusosaaminen on sivuseikka,asiakaskannattavuutta pyritään nostamaan kokoajan ja sijoitusneuvojat joutuvat silloin myymään asioita mitä asiakas ei halua/tarvitse, koska heidän omat työpaikkansa ovat vaakalaudalla. 99 % asiakkaista ei tajua mermaidia vaikka kuinka rautalangasta vääntäisi.

Joka vuosi tuloksia pitää parantaa ja samalla asiakassalkulla sitä voi tehdä vain myymällä parempikatteisia tuotteita. Mermaid on todella hyväkatteinen tuote nordealle ja tuotteen myynti oli prioriteetti muutama vuosi sitten.


MOT: "Sulla oli kolme erilaista Merenneito-lainaa ja yhdestä annettiin nyt 49 prosenttia."


Dalhström: "Joo. Joo."


MOT: "Millä logiikalla, miks juuri tästä, miksei muista?"

Dahlström: "Niin, sitä mä kysyin pankkivirkailijalta, en saanut vastausta. En minä pysty sitä, mä en pysty sitä edes laskemaan koska tota eihän tässä ollut mitään luottotappioita, ei tässä ollut mitään konkursseja ei mitään. Olisi pitänyt saada 100 prosenttia. Jos kysymys oli lunastuksesta, mutta hän sanoi, kun hän… kun oltiin sovittu siitä, että 49 prosenttia nyt sitten kelpaa, hän myy ne. Kelle hän myy? Myyks hän ne ulkopuoliselle vai paneeko hän ne mahdollisesti johonkin toiseen luottoon jossa ne ei sitten näy ja ja joku toinen sitten kärsii niistä en tiedä mitä tapahtuu näiden kanssa mutta ei niistä selitetty minulle ainakaan. Että.. outoa. "


Juonto: Jotkut vihaiset asiakkaat ovat saaneet 76 prosenttia, jotkut 90 prosenttia pääomastaan. Merenneito-lainoja on kaksitoista. Asiakkaille on jäänyt epäselväksi saiko joku vieläkin vihaisempi paremman hyvityksen. Suuri joukko ei ole saanut yhtään mitään - jotkut ovat menettäneet perintönsä.


Suoran puheenjohtaja tietää paljon pankkitoimihenkilöiden ahdistuksesta.

MOT: Minkälaisia paineita kohdistuu toimihenkilöön tällasessa tapauksessa?


Tarja Lankila, puheenjohtaja, Suora: "Tämä on nimenomaan toimihenkilö, joka ottaa vastaan ensimmäisenä tän pahan olon tunteen ja siinä joutuu monta kertaa olemaan psykologi myös ja pyrkiä selvittämään asiakkaalle näitä asioita, koska siellä saattaa todella olla henkilö joka on menettänyt omaisuutensa niin silloin siinä tulee myös tämmösiä valitettavasti on tullut esille, välttämättä ei Nordean tapauksessa, mutta aiemmin siitä että tulee jopa itsemurhaviestejä että pyritään tai asiakas sanoo että tää on niin vakava juttu että hän harkitsee jopa henkensä riistämistä niin tässä joutuu jopa tällaisia asioita selvittämään ja välittämään ja täähän totta kai kuormittaa toimihenkilöitä hyvinkin paljon." 


Paula Hopponen, pääluottamusmies, Nordea: "Kyllä mä luulen että ei kumpikaan osapuoli ei henkilö, joka on esitellyt tätä tuotetta eikä henkilö joka sitten on päättänyt sen tuotteen valita itselleen ei ole tyytyväisiä ja se mikä huolestuttaa tietysti että jos tää kääntyy, että syntipukkeja olis meidän toimihenkilöt joka ei suinkaan ole näin että musta täytyy… ne on hyvin korkeammalla tasolla sitten ne syylliset jotka on tehnyt päätöksen että tällainen tuote lanseerataan ja tietysti ne jotka on tän alun perin kehitelleet että jos he ei nähneet vaaranpaikkaa niin tuota se on harmi. Tietysti sitä kun asioista täytyy nähdä positiivisia puolia niin toivon ja uskon että tämä opetus nyt johtaa siihen, että oikeasti niin kuin mietitään hyvin tarkkaan että minkälaisia tuotteita asiakkaalle markkinoidaan."



Juonto: Nordean tulosinfossa kerrotaan miten sijoitustuotteet menevät taas hienosti kaupaksi. Merenneitoja ei enää myydä.

Nordea rekrytoi 100 uutta sijoitusneuvojaa loppuvuoden aikana. Asiakkaille tehdään 16000 sijoitussuunnitelmaa kuukaudessa.


Sijoitustuotteiden myynnin tärkeys Nordealle näkyy palkoissa ja bonuksissa.

Grafiikkaa


Sijoitustuotteista vastaava Mikko Ayub on palkittu Merenneitojen myyntiaikana seuraavasti.

Hänen yläpuolellaan olevan konsernijohdon jäsenen Ari Kaperin tulot jäävät puoleen.


Pankkitoimihenkilöt eivät saa bonuksia. Heidän on kuitenkin täytettävä tietyt myyntitavoitteet.

MOT: "Miten te koette sen että että jotkut kehittävät tosi monimutkaisia tuotteita sitten te saatte kantaa vastuun siitä miten näitä myydään?" 

Paula Hopponen, pääluottamusmies: "Tietenkään ei koeta sitä oikeudenmukaisena. Että koska kyllä kaikki tuotteet jota pankeissa myydään täytyis olla sellaisia, että ymmärretään niiden taustat ja mihin ne voivat johtaa hyvinkin tarkkaan ja se vaatii kyllä eri tuotteiden osalta pitkäaikaisenkin perehtymisen että mitä tämä voi aiheuttaa, että kun tehdään monimutkaisia rakennelmia, että siitä ihan alkupäästä ei kukaan ymmärrä mitä siellä niin kuin ihan loppujen lopuks tapahtuu niin täytyis olla niin selkeet tuotteet ja yksinkertaiset ohjeet että niin toimihenkilö kuin asiakas ymmärtää mistä puhutaan. Tässä on tietysti tämän jutun osalta on miettinyt että mikä on finanssivalvonnan rooli Suomessa että luulis että sinne täytys esitellä näitä tuotteita, että voiko ison riskin tuotteita myydä asiakaskunnalle."


Juonto: Finanssivalvonnalla olisi ollut lainsäädäntö ja keinot estää Nordeaa myymästä Merenneitoja tavallisille säästäjille.

Pankkien pitää hyväksyttää kaikki tuotteensa Finanssivalvonnalla. Finanssivalvonta näyttää hyväksyneen kaiken mitä Nordea on pyytänyt.

> Myyntiesite A.


Tässä Merenneito-esitteessä varoitetaan riskeistä. Voit menettää pääomasi.

> Myyntiesite B.


Tässä esitteessä sanotaan että CDO-rahasto tarjoaa mahdollisuuden korkeampaan tuottoon matalalla riskillä. Sopii maltilliselle säästäjälle. Ei riskiä pääoman menettämisestä, esitteen mukaan.

> Myyntiesite C.


Ja kolmas versio. Ei varoiteta pääoman menettämisen riskistä, päinvastoin. Tämä on hyvä tuote.


MOT: "Tässä ei puhuta riskeistä. Se on lisätty myöhemmin tämä, ett voit menettää pääomasi, miltä tää näyttää?"

Jarmo Parkkonen, osastopäällikkö, Finanssivalvonta: "Me käymme läpi sen emissioon liittyvän tarjousesitteen ja markkinointiesitteen, sen lisäksi tietysti palvelun tarjoajalla voi olla muuta asiaan liittyvää materiaalia. "

MOT: "Tässä myydään niin kun samaa Me, Merenneitoa, mutta tässä puhutaan riskeistä, tässä ei, miten se on niin kun mahdollista? "

Parkkonen: "Siis, riskit on aina tuotava palvelun tarjoajan on tuotava riskit aina esille, se on lähtökohta."

MOT: "Tämä, jossa ei puhuta, varoiteta tästä pääoman menettämisestä, niin miltä se vaikuttaa sun mielestä? "


Parkkonen: "Tuotteessa on aina kerrottava sen tuotteen ominaisuudet tasapuolisesti mukaan lukien riskit ja näin, näin tietysti täytyy toimia aina."

MOT: "No, nyt ei olla toimittu niin."

Parkkonen: "Minä en voi lähteä yksittäistapauksia kommentoimaan, mutta tämä on se ihan peruslähtökohta kaikkeen sijotustoimintaan ja palvelun tarjontaan."


MOT: "Nää, nää kaks Merenneitoo on hyväksytty teillä, toisessa varoitetaan, toisessa ei, miten se on mahdollista?"


Parkkonen: "Se markkinointimateriaali, mitä me käymme läpi, niin siinä kyllä tuodaan aina selkeesti, mehän tuomme esiin sen, että riskit on kuvattava, kaikki."

Jouko Skinnari, puheenjohtaja, Eduskunnan talousvaliokunta: "Kyllä tässä nyt meidän kaikkien täytyy terästäytyä ja se merkitsee sitä, että eduskunnan talousvaliokunnassa niin pitää tehostaa näitä valvontatoi, toimenpiteitä Suomen Pankkivaltuuskuntaa kohtaan, joka on Eduskunnan valitsema ja taas Pankkivaltuuston Finanssivalvontaa kohtaan ja Finanssivalvonnan pitää nyt sitte omaa toimintaansa tehostaa sillä tavalla, että tän tyyppisiä tilanteita, kun tämä Nordean Merenneito on, niin ei pääse syntymään."



Juonto: Katsomme edellisen ohjelman yhdessä pankkivaltuuston puheenjohtajan kanssa. Pankkivaltuusto nimittää Finanssivalvonnan johtokunnan ja johtajan.

MOT: "Millaisia ajatuksia tämä herättää?"

Timo Kalli, puheenjohtaja, Pankkivaltuusto: "Surullinen tarina. Se, mitä minä voin tehdä on tietenki seuraavassa finanssivalvonnan kokouksessa pyytää johtokunnalta ja finanssivalvonnan johdolta selvitystä."


Juonto: MOT:lle virtaa yhä enemmän kertomuksia siitä miten heille myytiin Merenneitoa.

MOT:n katsojapalaute:

"Tässä on kyseessä yksi kaikkein aikojen suurimmista viime vuosien pankkihuijauksista pankin taholta.

Minä en saanut koskaan minkäänlaisia esitteitä Neito-lainoista. Ns.sijoitusneuvontasopimukseemme perustuva ns. Nordean sijoitusneuvoja vaan niitä aina kaikin tavoin myi. Isälleni oli annettu lainojen viralliset esitteet jälkikäteen, kun itse päätös sijoittamisesta näihin lainoihin oli tehty. Itse en saanut koskaan mitään esitteitä, mutta tosiaan isältäni niitä esitteitä löytyi. Hän kertoi, että ne toimitettiin jälkikäteen kun päätös sijoituksesta oli tehty.

Mulla on pelissä miljoonan verran euroja, isälläni tuplasti, ja veljeni summista en tiedä."


Juonto: Finanssivalvonnan mukaan Merenneitojen markkinointimateriaalissa on varoitettu pääoman menettämisestä. Kaikki on valvojan mielestä hyvin.

Mutta. Hyvin usein toistuu tästä kirjeestä ilmenevä kuvio. Merenneito on saatu myydyksi, paperit on allekirjoitettu. Myyntiesite luvataan jälkikäteen. Pitkän odotuksen jälkeen posti tuo myyntiesitteen – vastaa siitä käy ilmi että koko pääoman voi menettää.


Tänä syksynä Nordea on yrittänyt hyvittää asiakkaitaan strategialla, joka vaikuttaa epäjohdonmukaiselta. Eräs pörssiyhtiön eläkkeellä oleva varatoimitusjohtaja sai omansa pois, pyytämättä.

MOT: "Miten miten koet tän että yks yks asiakas joka ei ollut edes valittanut eikä pyytänyt mitään niin sai 90 prosenttia lainastaan takaisin."

Dalhström: "Epäoikeudenmukaista. Hyvin epäoikeudenmukaista. Miksi? Oliko hänellä niin suuri summa vai oliko hänellä niin pieni summa vai vai mikä tässä on? Vai oliko hänellä joku asema yhteiskunnassa, joka aiheutti sen että tuota noin jotta hän olisi tyytyväinen pankkiasiakas niin hän sai 90 prosenttia. Minulle tarjottiin 49, koska olen hiljainen ja tyytyväinen pankkiasiakas."

Grafiikka: Finanssivalvonta-Nordea-Arvopaperilautakunta


Juonto: Voiko Nordean tapa myydä Merenneitoja johtua heikosta Finanssivalvonnasta, ja siitä että pankki olettaa aina voittavansa Arvopaperilautakunnassa.


Arvopaperilautakunta ei ole viranomainen. Se on finanssialan oma kiistoja ratkaiseva elin. Se on toiminut kahdeksan vuotta.

Grafiikka: Pankit 97% – Asiakkaat 3%


Pankit ovat voittaneet 97 prosenttia tapauksista. Asiakkaat 3 prosenttia. Järjestelmän sisäpiiriläinen kutsuu lautakunnan työtä ”näennäiskäsittelyksi”, pelkäksi kulissiksi


Mari Kiviniemi on finanssialasta vastaava ministeri, ja ongelma on huomattu valtiovarainministeriössä.

Mari Kiviniemi, -ministeri: "Me teemme parhaillaan arvopaperimarkkinalain kokonaisuudistusta ja siinä yhteydessä pohditaan myöskin laajalti tätä sijoittajan suojaa ja on siinä yhteydessä myöskin hyvä selvittää se, ett onko tää nykyinen järjestelmä riittävä ja hyvä ja pitääkö se arvopaperilautakunnan toiminnan osalta muutoksia tehdä eli mielestäni tämäkin tapaus osoittaa, ett aina on syytä katsoa, ett onko järjestelmä kunnossa."


----

Jouko Skinnari, puheenjohtaja, Eduskunnan talousvaliokunta: "Tätä arvopaperilautakunnan asemaa ja myös resursseja pitää tarkastella ihan uudelta tavalta, tavalla ja sitten ehkä myös se, että kuka tai mikä elin sen nimittää. Ja sitte, ett mikä on se todellinen koostumus, että kuluttaja voisi hakea siellä oikeutta, varmemmin, sen se nyt ainakin minusta kertoo ja tietysti, kun ajat huononee, niin sillonhan monet tällaset tahot lähtee siitä, että antaa sen mennä, mennä oikeuteen, että jos kuluttajalla on siihen varaa ja sehän on tietysti väärin, että näitä ruvetaan selvittelemään oikeudessa ja se on todella valitettavaa."



Juonto: Arvopaperilautakunnassa on kymmeniä Merenneito-tapauksia.

Ensimmäisiä Merenneitoja käsitellään 8. joulukuuta.


Finanssivalvonta ei edes vastaa kysymykseen, onko Merenneito-skandaali johtanut minkäänlaisiin toimenpiteisiin pankkia kohtaan. Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen määräsi alaisensa vastaamaan.


MOT: "Mitä olet itse mieltä, mitä, miten finanssivalvonta on onnistunu tehtävässään tän, tässä tapauksessa?"

Parkkonen: "Finanssivalvonta on toiminut tai tätä finanssivalvontaa on tehty jo vuosikausien ajan ja siinä kyllä on mun mielestäni onnistuttu hyvin."

MOT: "Vaikka tapahtuu tällaista?"


Parkkonen: "Eri näkösiä asioita tapahtuu finanssimarkkinoilla, mutta, että se valvonta kyllä nähdäkseni on toiminut."

Jouko Skinnari: "Minun mielestäni nyt tässä täytyy meidän kaikkien selkeästi tajuta se, että näitä arvopaperimarkkinoitten toimijoitten organisaatioita ja sitten myös käytännön päätöksen tekoa, asioitten valmistelua ja valvontaa pitää tehostaa. Nää on vaikeita asioita, mutta, kun ne on kerta pystytty laittaan paperille, niin kyllä kai niitä pitää pystyä myös sitten valvomaan, että, valvojien pitää olla niin tehokkaita ja asiansa osaavia ja, että tässä kuluttajan edut tulevat kaikissa tilanteissa turvatuksi."

Mari Kiviniemi: "Mun mielestä olennainen kysymys on se, että pitääkö tällaisia sijoitustuotteita ylipäänsä niin sanotuille tavallisille kokemattomammille sijottajille tarjota, vai olisivatko ne sitten kuitenkin enemmän sellaisia, joita institutionaalisille sijoittajille tarjotaan, jotka ovat ikään kuin tottuneet tällaisten isompien riskien kanssa toimimaan."


Juonto: Me lupasimme läpivalaista Nordean merenneidon. Mihin 140 miljoonaa katosi? Nordean konsernijohdon jäsen Ari Kaperi lupasi pankin tulosinfon yhteydessä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä Merenneito-asiassa. Nordean viestintäpäällikkö ilmoitti sen jälkeen että Nordea ei halua olla mukana tässä ohjelmassa.



Loppu.