Hyppää pääsisältöön

Koti ja sisustus 1980- ja 1990-luvulla

Nousukausi ja ulkomailta omaksutut tyylit vaikuttivat koteihin 1980-luvulla ja koteihin ilmestyi paljon uusia uusia esineitä vohveliraudoista vhs-nauhureihin. Tietokoneet ja elektroniikka valloittivat kotien arjen lopullisesti 1990-luvulla.

Sisustusarkkitehti Kaisa Blomstedt kuvailee ohjelmassa Suomalainen koti 1980-luvun rahabuumin pilanneen suomalaista makua ja tyyliä: Rahalla hankittiin kiireesti kaikkea, sisällöstä välittämättä.

1980-luvun ilmiöitä kodeissa olivat muun muassa pastellivärit, pyökki, tammiparketti, mustat kalusteet ja astiat, kromi, kulmikkuus, palapeilit, mikroaaltouuni, Commodore 64, vohvelirauta, vhs-nauhuri, seinille ripustettavat koristeviuhkat ja Rubikin kuutio. Juppikulttuuri ja ulkoisen muodon korostus toi koteihin myös kuntolaitteet.

Nousukautta seurasi lama 1990-luvun alussa. Turvattomana aikana kodin merkitys korostui. Monet toiminnot ja elämykset, jotka ennen liittyivät kodin ulkopuolelle, siirtyivät koteihin. Ravintolassa käynnit vähenivät, sillä ruokaa tehtiin enemmän kotona, elokuvat vuokrattiin kotiin ja musiikkia kuunneltiin stereoista omassa olohuoneessa.

Viestintäpsykologi Mirka Parkkisen mukaan suomalaiset eivät uskalla luottaa tarpeeksi omaan makuunsa ja ostavat usein huonekalukauppojen tarjoamia valmiita kokonaisuuksia. 90-luvulla alettiin sisustuksessakin tehdä enemmän persoonallisia ratkaisuja ja yhdistelemään vapaasti eri aikakausien tyylejä. Kuluttajatietoisuus lisääntyi ja ekologisuuteen alettiin kiinnittää huomiota.

1970-luvulla rakennettujen kolkkojen betonilähiöiden jälkeen asumisviihtyvyyteen kiinnitettiin nyt enemmän huomiota. Kaupunkiasumisen eristyneisyyttä haluttiin vähentää. Yksinkertaisilla asioilla kuten yhteisen pihapiirin hoidolla pyrittiin edistämään ihmisten kohtaamista.

Ruotsalainen huonekalukauppaketju Ikea rantautui Suomeen vuonna 1996. Edulliset ja itsekoottavat huonekalut valloittivat nopeasti monet suomalaiskodit.

Sökö Kaukoranta ja Nina Jalmanen ovat sisustaneet kotiaan menneiden vuosikymmenien hengessä. Heidän mielestään 1990-luku on sekakulttuurin aikaa, eikä ajalle ominaista tyyliä oikeastaan ole, vaan jokainen voi yhdistellä eri tyylejä ja aikakausia makunsa mukaan.

Persoonallisuus ja viihtyisyys korostuivat entisestään ja sisustuksesta oli tullut monien harrastus. Tyylilajien sekoittelu, pelkistetyt muodot ja vaaleat värit olivat suosittuja. Kotitietokoneiden yleistyminen vaati niiden huomioimista sisustuksessa.

Yksinkertaisuus, valoisuus ja luonnonmukaisuus ovat olleet suomalaisen kodin hyviä ominaisuuksia, joita monet suunnittelijat ovat yrittäneet vaalia. 1990-luvulla ryhdyttiin sisustussuunnittelussa ja muotoilussa ammentamaan jälleen enemmän omasta kulttuurista ja innoitusta tarjosi mm. Kalevala. Myös vanhat käsityöperinteet ovat heränneet henkiin uuden sukupolven innostuksen myötä.

Lue lisää:

Kuva asunnosta 1900-luvun alusta

Kaupunkiasuminen ja sisustustaide muotoutuu

Suomen teollistuminen 1870-luvulta lähtien aiheutti muutoksia väestön ja kotien elämässä. Väestönkasvu, vesijohtovesi ja sähköt mullistivat asumista. Suomalainen arkkitehtuuri ja muotoilu lähti nousuun.

Lue lisää:

Tupamiljöö 1920-luvulta.

Koti ja sisustus 1920- ja 1930-luvulla

Väkiluvun kasvu, kaupungistuminen ja kulutustapojen muutos aiheuttivat muutoksia suomalaiseen asumiseen vuosisadan alkupuolella.

Lue lisää:

Mainoskuva 1950-luvun sisustuslehdessä

Koti ja sisustus 1950–1970

Sodan ja pula-ajan koettelemusten jälkeen uudet värit ja materiaalit valtasivat suomalaiset kodit. Televisio ja sohvaryhmät saapuivat olohuoneisiin.

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto