Hyppää pääsisältöön

Ahtisaari, Marskin ritarit ja poissaolevat toimittajat

Tv-katselijat saivat todistaa erikoista hetkeä, kun ensimmäisen kerran Linnaan kutsutut Marskin ritarit kohtasivat juhlavasti presidentti Ahtisaaren kanssa.

Tietolaatikko

Suomen laulu on Fredrik Paciuksen säveltämä ja Emil von Quantenin sanoittama isänmaallinen mieskuorolaulu.

Vastavalittu presidentti Ahtisaari teki vuonna 1994 historiaa kutsumalla kaikki edelleen elossa olleet Mannerheim-ristin ritarit itsenäisyyspäivän vastaanotolle.

Kun vieraat oli kätelty, suuntasi Ahtisaari puolisoineen ensimmäiseksi Marskin ritareita tapaamaan.

Tunnelma on juhlallinen, kun ritarit ottavat Ahtisaaret vastaan Linnan Punaisessa salongissa. Jalkaväenkenraali Ehrnrooth nousee seisomaan ja Ylioppilaskunnan laulajat aloittavat Suomen laulun.

Presidentti Ahtisaari herkistyy. Kyllästyneen oloiset tv-toimittajat eivät kuitenkaan ole tilanteen tasalla, vaan heidän fokuksensa on jo tulevassa, "hyvin odotetussa hetkessä, joka on tietenkin tanssin alkaminen".

Viisi vuotta myöhemmin Ahtisaari isännöi juhlia viimeisen kerran. Ehrnrooth kertoo haastattelussa toivoneensa, että olisi nähnyt Ahtisaaren isäntänä vastakin.

Halosta hän evästi jatkamaan tehtävässä Ahtisaaren tapaan. "Pitää kiertää maata ja näyttää että tällainen tyttö minä olen. Jos istuu siellä korsussa niin ei kestä kauaa kun on niitä saakelin korsumajureita", sanavalmis kenraali opasti.

Teksti: Petra Himberg

  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto