Hyppää pääsisältöön

Monet kuuluisuudet elävät leivoksissa



Aleksanterinleivos

Aleksanterinleivos. Kuva: Pekka Kauranen/YLEEnsimmäinen tunnetun henkilön mukaan nimetty leivos Suomessa oli aleksanterinleivos vuodelta 1819. Leivos on muodoltaan tyypillinen sveitsiläinen luomus.


Se on suorakaiteen muotoinen ja kaksikerroksinen murotaikinaleivos, jossa kerrosten välissä on hilloa. Päällä on vaaleanpunainen kuorrutus.


Aleksanteri I teki Turkuun kolme matkaa, jolloin hänelle tarjottiin suurin juhlamenoin leivostakin.




Pavlova

Hedelmillä tai marjoilla koristeltu marenkikakku. Tarinan mukaan venäläinen ballerina Anna Pavlova teki lähtemättömän vaikutuksen australialaiseen keittiömestariin, joka kehitti ihailemalleen naiselle pavlovakakun. Hedelmäisen marenkiunelman valkoinen kuohkeus ja ilmava keveys kuvaavat tanssijattaren pukua ja hänen hennon haurasta olemustaan.

Sacher

Sacher-leivos. Kuva: AP Graphics Bank LtdLeivoksen kehitti 16-vuotias kokkiharjoittelija Franz Sacher v. 1832 ruhtinas Klemens Wenzel von Metternichille.


Klassikko-kakun sisällä on aprikoosihilloa ja päällä suussa sulava suklaakuorrutus.


Sacherin poika Eduard Sacher perusti Itävallan Wieniin Hotel Sacherin ja Sacher-ravintolan. Sacher-kakusta kehitettiin myöhemmin pienempiä leivoksia.




Napoleon

Napoleon-leivos. Kuva: Rita Trötschkes/YLELeivoksen nimi viittaa kolmikolkkahattuun, vaikka väitetään, että Napoleon Bonapartella ei ole leivoksen kanssa mitään tekemistä. Tosin kerrotaan, että napoleonleivoksen valkoinen kuorrutus kuvaa sitä, että keisari käänsi mielellään liiviensä hienon valkoisen nahan ulospäin.


Napoleonleivos tunnetaan myös nimellä Millefoglie (tuhatlehti). Ranskalaiset päällystävät sitä suklaalla ja suomalaiset esimerkiksi vaaleanpunaisella pomada-kuorrutuksella.

Napoleonleivos on rapeakuorinen voitaikinaleivonnainen, jossa on kermainen täyte. Alun perin nimi juontuu leivoksen kotikaupungista, Italian Napolista. Ranskankielinen "napolitain"-sana (napolilainen) oli niin lähellä Napoleonia, että se muuntui pikkuhiljaa muotoon Napoleon.

Myöhemmin leivoskokoelmiin tulivat mm. kardinaali Mazarin, kuningatar Victoria, ruhtinas Metternich, kuningas Kustaa II Adolf ja lopulta mm. Johan Ludvid Runeberg.




Tunnetko nämä?

Bebe. Kuva: Pekka Kauranen/YLETunnettuja klassikkoja on Bebe, joka on isoäitien aikalainen, josta lapsenlapsetkin pitävät. Alkujaan ilmeisesti ranskalainen Bébé (Trésor) tuli tunnetuksi Suomessa 1900-luvun alkupuolella, kun vaasalainen Svenssonin konditoria valmisti sitä. 


Nykyään bebeleivosta tehdään Suomessa monen värisinä, esimerkiksi pähkinäkuorruutteena, mokalla, suklaalla, mansikalla ja limen värisenä. 

 

Suomalaisen leivoskulttuurin 1980-luvun tunnetuin luomus lienee mangoleivos, joka on muotissa valettu ja jääkaapissa jäähdytetty.




Eclair-leivos. Kuva: Kotikokit/YLEEclair-leivos

Tuulihattutaikinasta tehtyjä pieniä pötköjä, joissa on makeaa täytettä, suolaista kinkku- tai kalatahnaa tai jopa kaviaaria sanotaan Eclairiksi. Leivosta sanotaan myös koiranluuksi sen muodon vuoksi.


Luksushotelli Kämp juhli 120-vuotista taivaltaan vuonna 2008 valmistamalla oman leivoksensa, joka nautittiin samppanjakuohujen kera

 

 


Perunaleivos. Kuva: Pekka KauranenPerunaleivos (kuva) jakaa mielipiteitä. Toiset pitävät siitä vaalealla täytteellä ja toiset taas tummalla täytteellä. Sen historia ei ole tiedossa kovin tarkkaan. Todennäköisesti se on tullut Suomeen Pietarista. Perunaa ei taikinassa tosin käytetä. 


Pieni aukko leivoksen pinnassa on aidon tavaran merkki. Hyvä perunaleivos tuoksuu mukavasti arrakkipunssilta.





Mansikkaleivos. Kuva: Pekka Kauranen/YLEKäpy-, hedelmä-, mokka-, mansikka-, tosca- ja omenaleivos ovat perinteisiä suosikkeja kuten myös tuulihattu, josta on tehty monenlaisia variaatioita.



 

 




Lähde
Leivos - tutkielma ylellisyyden muotokielestä (Bo Lönnqvist, Schildts, 1997)

Linkosuon kondiittorimestari Heikki Jänne 

Lue lisää

Aito leivos on aistillinen nautinto - leivosten historiasta
Moderni leivostaide muuttaa leivoksen muotoa



 

 

  • Keittiömestari Heikki Nikula palasi keskelle kylmintä kaamosta ja loi kotirantaansa yhden Suomen parhaimmista ravintoloista

    Krantusta ruokailijasta kasvoi palkittu keittiömestari.

    Keittiömestari Heikki Nikula palasi keskelle kylmintä kaamosta ja loi kotirantaansa yhden Suomen parhaimmista ravintoloista Keittiömestari Heikki Nikula ei ollut lapsena ruoan perään. Krantusta pojasta kasvoi kuitenkin innokas kalastaja ja keittiömestari, joka tuo paikalliset raaka-aineet keskiöön ravintola Aanarissa Inarissa.

  • Keskustele täällä lobbauksesta!

    Onko Suomi lobbauksen villi Pohjola?

    Lobbaus on sana, jolla ei välttämättä ole positiivista kaikua. Mitä lobbaaminen nyky-Suomessa käytännössä on ja miten se toimii? Millaisia lobbareita meillä on ja mitkä ovat heidän motiivinsa? Millainen on korruption ja lobbauksen suhde? Vieraana lobbaamista väitöskirjassaan tutkinut valtiotieteiden tohtori Anders Blom, joka on itsekin pitkän linjan lobbari.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä