Hyppää pääsisältöön

Naisten sota

Nuori nainen kirjoittaa kirjettä matkalaukun päällä väliaikaismajoituksessa evakkomatkalla.
Nuori nainen kirjoittaa kirjettä matkalaukun päällä väliaikaismajoituksessa evakkomatkalla. SA-kuva. Nuori nainen kirjoittaa kirjettä matkalaukun päällä väliaikaismajoituksessa evakkomatkalla. Kuva: SA kuva talvisota,kirjeet

Sota ei koskenut vain miehiä, vaan naiset kantoivat raskaan taakan kotona sekä rintamalla. Naiset omaksuivat uusia rooleja sekä henkilökohtaisessa elämässä että yhteiskunnassa. Naisia tarvittiin niihin kotitöihin, joita miehet eivät olleet tekemässä.

Lataa mp3-tiedostona

Helsingin yliopiston sosiologian dosentti Sari Nären mukaan sukupuoliasetelma muuttui sodan vaikutuksesta. Miesten töiden tekeminen toi naisille uudenlaista kompetenssia. Siinä saattoi käydä niin, että naisesta tuli perheessä kontrollin edustaja.  Kun miehet lähtivät rintamalle, naisten piti ehtiä joka paikkaan ja huolehtia kodista, maatalosta, lapsista ja vanhuksista.

Reilu puoli miljoona miestä määrättiin taisteluvalmiuteen, mikä edellytti myös naisten militarisoimista. Naiset olivat monella tapaa mukana myös sotaponnisteluissa. Tämä oli kansainvälisesti poikkeuksellista sosiologian dosentti Sari Nären mukaan.

Naisten elämää sodan aikana muistelevat Kaino Heikkinen, Salme Suhonen ja Sisko Isotalo.

Eri roolit eri järjestöillä

Joensuun yliopistossa toimiva dosentti Tiina Kinnunen kertoo, että sotaponnisteluihin osallistuivat useat naisjärjestöt. Suurimpia oli Lotta Svärd -järjestö, jolla oli maanpuolustuksellinen rooli. Lisäksi oli Maatalousnaiset sekä Marttajärjestö, joilla oli selkeästi huoltotoiminnan tehtäviä.

Huomattavan suuri naisjärjestö oli sosiaalidemokraattinen työläisnaisliitto, joka nimensä mukaisesti oli kytköksissä sosiaalidemokraattiseen puolueeseen. Lisäksi oli erityyppisiä huoltojärjestöjä kuten Sotilaskotisisaret. Lottia tutkinut dosentti Tiina Kinnunen sanoo, että lotat olivat puhtaan Suomen symboleita, mutta rivimiesten suhtautuminen lottiin vaihteli eri tavoin riippuen puoluekannasta ja sosiaalisesta taustasta.

Lotta Svärd oli selvästi vuoden 1918 sodan voittaneen valkoisen puolen naisjärjestö. Lotat halusivat edustaa koko kansaa, mutta heidän ehdoilla. Tähän järjestöön ei voinut ennen sotavuosia kuulua naisia, joilla oli sosiaalidemokraattinen tausta. Sodan jälkeen Lotta Svärd -järjestö ja Sosiaalidemokraattinen työläisnaisliitto tekivät sopimuksen, joka mahdollisti kaksoisjäsenyyden. Talvisodan yhtenäisyys näkyi naisjärjestöjenkin tasolla.

Vaikuttajanaiset sparraavat politiikassa

Lottien pitkäaikainen puheenjohtaja Fanny Luukkonen on sota-aikojen naisista tunnetuin, mutta vaikuttajanaisia löytyi myös politiikasta. Eduskunnan 16 naiskansanedustajaa löysivät oman roolinsa kansakunnan auttamiseksi. Tunnettu liikenainen näytelmäkirjailija ja kartanonomistaja Hella Wuolijoki kirjoitti Väinö Tannerille purkaen turhautumistaan siitä, että koki osaamisensa jäävän hyödyntämättä.

Väinö Tanner hyväksyi Wuolijoen tarjouksen toimia välittäjänä kosketuksen saamiseksi neuvostojohtoon. Wuolijoki otti yhteyttä vanhaan ystäväänsä Aleksandra Kollontaihin, joka toimi Neuvostoliiton lähettiläänä Tukholmassa talvisodan aikana. Wuolijoen ja Kollontain käymistä neuvotteluista sai alkunsa varsinainen rauhanprosessi, jota miehet sitten jatkoivat.

Tärkeä naishahmo talvisodan aikana oli myös presidentti Kyösti Kallion vaimo Kaisa Kallio, josta Kari Hokkanen on kirjoittanut elämäkerran. Hokkasen mukaan Kaisa Kallio hoiti paljon edustustehtäviä miehensä sairastellessa. Viikko ennen joulua vuonna 1939 hän piti radiossa puheen, jossa hän pyrki valaamaan uskoa sotaan joutuneeseen kansakuntaan ja luomaan joulumieltä.

Nuoria naisia lottien univormussa, valkoinen esiliina ja huivi. Kuva: Yksityiskokoelma Irjaleena Eriksson.

Nuoria naisia lottien univormussa, valkoinen esiliina ja huivi. Kuva: Yksityiskokoelma Irjaleena Eriksson.Nuoria naisia lottien univormussa, valkoinen esiliina ja huivi. Kuva: Yksityiskokoelma Irjaleena Eriksson.
Sotilaita ja lottia kenttähartaudessa. SA-kuva.

Sotilaita ja lottia kenttähartaudessa. SA-kuva.Sotilaita ja lottia kenttähartaudessa. SA-kuva.
Hella Wuolijoki Yleisradion pääjohtajana. Kuva Ruth Träskman.

Hella Wuolijoki Yleisradion pääjohtajana. Kuva Ruth Träskman.Hella Wuolijoki Yleisradion pääjohtajana. Kuva Ruth Träskman.

Perustuu ohjelmaan: Suomi talvisodassa Haastateltavat: Tiina Kinnunen, Sari Näre, Kari Hokkanen, Kaino Heikkinen ja Sisko Isotalo. Toimittaja: Seppo Heikkinen Vuosi: 2009

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?