Hyppää pääsisältöön

Marskin ritarit Linnassa

Mannerheim-ristin ritarit saivat odottaa kutsua Linnan juhliin liki 50 vuotta. Vuodesta 1994 alkaen he ovat olleet juhlien itseoikeutettuja kunniavieraita.

Talvisodan aikana marsalkka Mannerheim totesi vallinneet kunniamerkkisäännökset puutteellisiksi. Mannerheim katsoi, että urhoollisuus on voitava palkita sotilasarvosta riippumatta.

Uusi asetus otettiin käyttöön välirauhan aikana. Sen mukaan sotilas saatettiin sotilasarvosta riippumatta nimittää joko 1. tai 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi "erinomaisen urheuden, taistellen saavutettujen erittäin tärkeiden tulosten tai erikoisen ansiokkaasti johdettujen sotatoimien palkitsemiseksi".

Vuoteen 1945 mennessä 1. luokan Mannerheim-ristin saivat Suomen marsalkka Mannerheim ja kenraali Heinrichs, 2. luokan Mannerheim-ristin sai 191 henkilöä, joista neljä kahdesti. Kutsua itsenäisyyspäivän vastaanotolle ritarit kuitenkin saivat odottaa liki 50 vuotta.

Presidentti Koiviston aikana heistä muutamat saivat kutsun juhliin. Vuodesta 1994 kaikki ritarit ovat presidentti Ahtisaaren aloitteesta olleet puolisoineen juhlien itseoikeutettuja kunniavieraita. Tuolloin ritareista saapui paikalle nelisenkymmentä. Heistä ensimmäisenä presidenttiä kätteli ritarikunnan vanhin, jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth.

Sisääntulo vakiintui tv-katselijoiden mielissä traditioksi välittömästi. Myös tv-toimittajat tituleerasivat mieluusti vuosina 1994—2000 ensimmäisenä sisään astunutta Ehrnroothia "juhlien tärkeimmäksi vieraaksi".

Vuonna 2009 ritareista oli elossa enää kolme. Linnassa heitä edusti kapteeni Tuomas Gerdt.

Ylivääpeli Onni Määttänen kuoli 13.6.2010. Linnan juhliin joulukuussa ritareista osallistui jälleen yksin Gerdt.

Vuoden 2011 itsenäisyyspäivän vastaanotolle ei saapunut yhtään ritaria. Gerdt oli estynyt saapumasta vaimonsa tapaturman vuoksi. Majuri Heikki Nykänen kuoli 7.12.2011.

Nykäsen poismenon jälkeen Gerdt on viimeinen elossa oleva Mannerheim-ristin ritari. Vuonna 1922 syntynyt hyväkuntoinen Gerdt osallistui itsenäisyyspäivän vastaanotolle vuonna 2012.

Teksti: Petra Himberg

Kommentit
  • Möttönen ja Vehtaaja ratkovat Tehtäviä isolla T:llä

    Raija Orasen lastenkuunnelmasarja nyt pysyvästi Areenassa.

    Raija Oranen on urallaan kirjoittanut niin romaaneja, lastenkirjoja, novelleja kuin elokuva- ja televisokäsikirjoituksia. Hänen esikoislastenkirjansa Möttönen ja vehtaaja ilmestyi vuonna 1979 ja siitä tehtiin samaisena vuonna Ylelle radiokuunnelma. Lukijoina toimivat Jyrki Kovaleff, Aune Lind, Seppo Kolehmainen sekä Lea Pennanen-Mattila.

  • Pullantuoksuinen Hannes vaiko bensankatkuinen Sulo? Testaa, kuka tv-sarjojemme isähahmoista olet!

    Elävän arkiston leikkimielinen isyystesti.

    Oletko isänä Kotikadun Hannes vaiko Rintamäkeläisten Antti? Tai vaikkapa Kyllä isä osaa -sarjan isä? Se selviää tekemällä Elävän arkiston leikkimielisen isyystestin: valitse vastauksista vaihtoehto, joka kuvaa itseäsi parhaiten. Halutessasi voit toki myös selvittää, ketä suomalaista draamaisää oma isäsi muistuttaa. Onnea matkaan!

  • Venäläisen kirjanpitäjän traaginen kuolema käynnisti pitkän ketjun – Likaisen rahan liikkeitä etsitään eurooppalaisista pankeista

    Rahanpesuepäilyjä myös Suomessa toimivissa pankeissa.

    Eurooppalaiset pankit ovat joutuneet viime vuosina useiden rahanpesuepäilyjen kohteeksi. Viimeksi esillä on ollut Danske Bankin sekä Nordean epäillyt yhteydet rikollisen venäläisen rahan pesuoperaatioihin. Yksi epäilty rikollisen rahan lähde liittyy Sergei Magnitskin traagiseen tapaukseen. Ulkolinja kertoi tutkintavankeudessa epäselvissä oloissa kuolleen moskovalaisen kirjanpitäjän kohtalosta ohjelmassa Kuollut mies tuomiolla vuonna 2013.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto